Rouva Niskanen

Aika paljon on mennyt viime viikkoina aikaa jaksamisen kanssa kamppaillessa. Jouduin uudelle kortisonikuurille, kun keuhkot eivät edelleenkään pelittäneet. Mitenkäs olisivat, kun sää on edelleen kuiva, kylmä ja pölyinen. Joku siellä keuhkoissa nyt pitää tulehdusta korkeana. Tämä vaikuttaa kieltämättä moneen asiaan. Olen puheammatissa, eikä ole kiva olla koko ajan hengästynyt, kun puhuu. Portaita tai mäkiä ylöspäin meneminen on hankalaa. Näin astman pahenemisvaiheessa pelkkä liikkeelläolo on hankalaa. Syön nyt toisenkin viikon kuurin ja otan pef-arvot. Varaan sen jälkeen lääkärin.  Toinen elämässäni jaksamista vaativa asia on mielenterveys. Minulla on sekä yleinen ahdistuneisuushäiriö että OCD. Kun jälkimmäinen pahenee, seuraa ahdistus. Se voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen, kuten välillä käy. Avainsana on stressi: minulla ei yksinkertaisesti saa olla liikaa stressiä. Se onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty aikuisena uuden ammatin opiskelleelle ruuhkavuosiäidille :D Jo...

Tällä viikolla tuli nostalginen olo , kun käytimme Naakkaa pitkästä aikaa Pikkujätissä. Naakka itsekin kertoi muistavansa erityisesti Mauri Kunnas -aiheiset seinäkuvat, vaikka viime käynnistä on vuosia. Meillä ei ole ollut Naakasta huolta. Nyt on ollut kuitenkin sellaista ongelmaa, että Naakalla on ollut jo pidempään vaikeuksia nukahtaa illalla. Kokeiltu on vähän kaikkea, mutta mikään ei ole oikein auttanut. Naakka on nukahtanut myöhään ja ollut päivisin niin väsynyt, ettei oikein jaksa mitään. Lääkäri oli mukava. Naakka sai vastata itse kysymyksiin, ja me vanhemmat vähän autoimme muutamassa kohdassa. Lääkäri oli sitä mieltä, että kokeillaan melatoniinia. Lisäksi tuli lähete verikokeisiin varmuuden vuoksi. Olo oli kaikilla huojentunut, kun Naakka nukahti kuin tukki ja nukkui sikeästi koko yön. Unet olivat olleet hieman "selkeämpiä" kuin tavallisesti, minkä tiedän itsekin melatoniinin ominaisuudeksi. Äitinä ajattelin, että jes, yksi huoli vähemmän! Meillä on ollut alkuvuodesta...

 Kävin eilen miniristeilyllä hyvässä seurassa. Se olikin jännä päivä! Lähdimme liikkeelle vasta klo 15, mikä on tavalliselle kahden päivän viikonlopulle oikein riittävä risteilyaika. Olin tosin aika väsynyt keuhko-ongelman takia. Onneksi tilanne on mennyt hiljalleen paremmaksi. Menomatkasta tulikin...tuulinen! Kun olin juuri hiihtolomalla kärsinyt keinuvassa laivassa, tuli pohdittua, että miten ihmeessä olen näin pian suostunut samanlaiseen tilanteeseen :D Olimme alkuun keulassa musiikkiesitystä kuuntelemassa. Horisontin heilunta ei ollutkaan ihan hyvä juttu. Totesimme, että seisominen ja keinumisen myötäily oli paras vaihtoehto. Laivassa myös oksennettiin, ja oksupusseja oli jaossa. Itselläni tilanne ei onneksi mennyt ihan siihen pisteeseen. Paluumatkasta muodostui hivenen rauhallisempi . Oli keinutusta, mutta vähemmän. Buffet oli hitsin hyvä, ja esimerkiksi vegaanivaihtoehtoja oli paljon. Ostin korvakorut, enkä juuri muuta. Meillä on kotona syöty herkkuja suurin piirtein hiihtol...

Minulla oli pitkästä aikaa tällä viikolla tavallista hankalampaa astman kanssa. Vointi alkoi heikentyä maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona kävelin töihin, mutta totesin, että täytyy lähteä lääkäriin. Sekin meni vähän sähläykseksi. Päästyäni toimipisteeseen totesin, että lääkärin aika on tosiaan toisella puolella kaupunkia. Ratikoissa suhaaminen (en ole mitenkään pro reittien suhteen) otti voimille, kun happi ei meinannut kulkea. Onneksi oikea osoite löytyi viimein. Lääkäri tutki tilanteen, keuhkoista kuului komeat vinkunat. Koskaan ei tiedä, mutta todennäköisesti kylmä, kuiva ja pölyinen ulkoilma ja kenties työpaikan sisäilma olivat suututtaneet keuhkot. Sen seurauksena olin sairauslomalla keskiviikon ja torstain. Olo oli keskiviikkona aika infernaalinen. Tuntui, että keuhkokapasiteetti ei riitä oikein mihinkään, ja puhuminenkin väsytti. Torstaina tilanne alkoi onneksi hitaasti helpottaa.Kortisonitablettien kanssa se onneksi tapahtui. Kävin viemässä roskat, ja illemmalla menin vie...

Sana "seksuaalikasvatus" saa minut jostakin syystä kiusaantumaan. Se johtunee ehkä siitä, että muistan kouluaikaisia oppituntihetkiä. joissa opettajakin oli kiusaantunut :D Ajat ovat onneksi muuttuneet, vai ovatko? Mielestäni jo hivenen kulunut sana "polarisoitunut" kuvaa tätä aikaa. En haluaisi olla opetussuunnitelman- tai oppikirjojen tekijä juuri nyt. Voisin nimittäin saada haukut ja joutua sairauslomalle riippumatta siitä, mitä olisin tehnyt. Nykyään ollaan monta mieltä siitä, mitä koulussa pitäisi opettaa. Olen havaitsevinani kolme nykytilannetta kritisoivaa ryhmittymää: 1. "Lasten ja nuorten tulee saada tietää enemmän seksuaalivähemmistöistä ja sukupuolen moninaisuudesta" 2. Lasten ja nuorten ei tule saada tietää edellisistä lainkaan tai juuri ollenkaan. Perinteinen mies- ja naisasetelma sekä lisääntymisasiat sallitaan. 3. Lasten ja nuorten ei tulee saada koulussa tietää mistään edellisistä - vanhemmat opettavat sen, mikä on heidän mielestään tarpee...

Tällä viikolla minä olen palannut normaaliin työaikaan. Se sujui oikeastaan aika kivuttomasti. Alkuviikosta hermostutti, mutta jaksoin kuin jaksoinkin sosiaaliset tilanteet. Ihan en tänään saanut valmiiksi kaikkea, mitä toivoin, mutta suurimman osan kuitenkin. Minun täytyy saada tehdä mukavia ja vähän "hyödyttömiäkin" hommia myös työviikolla. Nyt olen pelannut hiihtolomalla ostamaani Donkey Kong Returns -peliä. Se on vanha peli, mutta sain joululahjarahaa ja hankin hd-version, joka toimii Switchillä. Olen pelannut noin puoli tuntia päivässä ja edennyt ihan hyvin. En ole oppinut tykkäämään synkistä ja väkivaltaisista peleistä, joten "piirroshahmot" ovat minulle oikein hyviä. Lasten mielestä pelaamiseni on kiva juttu. Joskus huomaan, että pelivalintani huvittavat heitä hieman :D T:n kanssa on ollut hieman säätöä . Kaveriporukassa on tyyppi, joka on pitkin kakkosluokkaa yrittänyt ärsyttää. Nyt on viime aikoina tapahtunut, että T. on viimein provosoitunut, ja pojat ova...