Silmälasit, vielä talviurheilua ja hermopinne

 Naakka sai tällä viikolla silmälasit. Hän siis liittyi rillipää-äitinsä joukkoon ;) Sanoi, ettei varmaan koskaan ole nähnyt näin hyvin. Vaikutti myös olevan tyytyväinen kehyksiin. Hän näyttääkin lasien kanssa todella kivalta.

Sain itse silmälasit vähän nuorempana, neljännellä luokalla. Muistan, kuinka taululle alkoi olla hankala nähdä ja piti siirtyä etupulpettiin. Muutama muu luokan tyttö sai silmälasit samoihin aikoihin. Minä valitsin värikkäät kehykset, joiden pääväri oli violetti. Tykkäsin niistä tosi paljon.

Polku silmälaseihin kulki muuten Naakalla seuraavasti: hän itse kertoi, ettei oikein näe. Lähetimme koulun terveydenhoitajalle tarkastukseen. Sieltä tuli lähete optikolle. Varasimme optikon ja kävimme tarkastuksessa. Parin viikon päästä lasit olivat valmiit.

Touhi on ollut tällä viikolla oikein urheilullinen. Hän kävi maanantaina kaverin kanssa luistelemassa, tiistaina futistreeneissä, torstaina taas kaverin kanssa luistelemassa ja perjantaina oli koulussa luistelua. Hän sai luvan jättää perjantain futistreenit väliin.

T. kertoi, että koulun luistelutunnilla on vähän tylsää, koska siellä opetellaan aika alkeita. Lisäksi on kuulemma tylsää, ettei saa olla mailaa mukana. Kävimme keskustelun, jossa puhuimme, että aika moni vasta harjoittelee luistelua, jolloin on hyvä, että siihen keskitytään koulun liikkatunnilla. Kehotin nauttimaan siitä, että osaa taidon.

T:llä on parhaillaan yökyläkaveri. Saimme ihme kyllä ujutettua T:n sohvan divaaniosan sohvan jatkoksi niin, että siitä  muodostuu täyspitkä sänky. Jee!

Minä taasen olen ollut varsinkin alkuviikosta oikein väsynyt ja raihnainen. Toinen lapa jatkaa kiukutteluaan. Onneksi jumppa auttaa vähän. Aamut ovat kumminkin karseita, kun sängystä noustessa on hemmetin kipeä.

Nyt loppuviikkoa kohden olen saanut onneksi rauhoitettua hermostoani, ja olen nukkunut joka yö hivenen paremmin. Olen myös pyrkinyt lepäämään mahdollisimman paljon, mikä onkin ollut hyväksi. Nyt aloittelen lauantaita varsin pirteänä.

Kuuntelin mainion teoksen nimeltä "Tyttö, sinä olet keski-ikäinen". Self help -kirjoja en olekaan pitkään aikaan lukenut tai kuunnellut, mutta tämäoli hyvä. Se oli sekä armollisuutta lisäävä että oikealla tavalla patistava. Suosittelen!

PS. Olen ylpeä Naakasta, miten positiivisesti hän on ottanut silmälasiasian ja muitakin viimeaikaisia muutoksia. Rohkea tyttö!

PPS. Meillä oli eilen herkkupäivä (jatkuu varmasti tänään). On ollut colajuomaa, ruissipsejä, mutakakkua ja vielä noutopizzaa. Pizzan sijaan söin jauhelihakeittoa, mutta muuhun herkutteluun osallistuin.

PPPS. Toivon, että lavan hermopinne rauhoittuisi. Kipu on kyllä ärsyttävä seuralainen. Olen kuitenkin toiveikas, sillä jumppaliikkeet ovat toistaiseksi lieventäneet kipua. Kuvassa on osa T:n huoneesta, sohva ja verho. Aika kiva vai mitä :)