Ulkoilu talvella

Talvisää näyttää nyt valkoiselta ja nätiltä. Olin kyllä iloinen pitkästä lumettomasta syksystäkin, kun pystyin kävelemään niin pitkään parhailla kengilläni, paksupohjaisilla lenkkareilla. Ne olivat kertakaikkisen hyvä ostos, kun tärähtely helpotti huomattavasti.

Liukastuminen on ikävä juttu. Liukastun pari kertaa talvessa (pohdin joskus, käykö kenellekään muulle niin, vai olenko se ainoa torvelo joukossa). Liukastuminen ei taida olla minulle sen vaarallisempaa kuin muillekaan, mutta aiheuttaa yleensä niskaan niin ison tärähdyksen, ettei sinä päivänä ole huimauksen takia enää ulos tai liikkeelle asiaa.

Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että lumi korvasi kenkäni! Lumessa on pehmeä kävellä, eikä tärähtely juuri vaivaa.  Matkat täytyy kumminkin muistaa pitää melko lyhyinä, sillä muuten niska alkaa kyllä muistutella itsestään. Toivottavasti lunta tulee paljon, ja aurauskalustoa olisi vastaavasti liian vähän... Viikonloppuna koin hauskoja hetkiä, kun pääsin tarpomaan metsään, umpihankeen. Sisäinen lapseni pääsi valloilleen, ja seuraavana päivänä oli sitten reisilihaksissa vähän hassu tunne...