Kesän puuhia ja lomanviettoa
Rva:n niskan jumiutumisen "sykli" on taas edennyt siihen pisteeseen, että huomenna on onneksi hieroja. Viime päivät ovat oikeastaan olleet niskan suhteen ihan mukavia - ei huimausta nimeksikään.
Kyse taitaa olla ns. suojajännityksestä, joka ehkä tekee niskasta vankemman kuin se on hieronnan jälkeisinä päivinä, koska lihakset, joiden pitäisi kannatella niskaa, ovat niin heikot. Eilen huomasin muuten lihasten heikkouden, kun luin sängyssä kirjaa mahallani - pää meinasi koko ajan heilahtaa taaksepäin.
On jotenkin hullua, että yläkroppani tuntuisi aiheuttavan minulle mahdollisimman vähän harmia, kun olen paikallani - siis makaan. Lihasvoima ei edisty, mutta toisaalta ajatukset saavat vähän lepoa oireista.
Ideani jokapäiväisestä jumppatuokiosta vauvan kanssa saattaa muuten toteutua. Eilen hän nimittäin seurusteli uuden pehmoystävänsä Ihaan kanssa kokonaiset viisitoista minuuttia yhteen menoon. Siinä ajassa ehtii tehdä melkein kaikki Ortonissa neuvotut liikkeet, joita rva ei tosin enää muista.
Eilen siivosin meidän akvaarion, jota en ole ehtinyt kunnolla katselemaan pitkiin aikoihin. Kun en nyt kaloja viitsi hankkia, hankkisin mielelläni sinne muutaman uuden kasvin, ja järjestelisin vanhoja paremmin. Nyt nimitys "vedenalainen puutarha" on vähän turhan juhlallinen nimitys. Pusikko voisi osua paremmin.
Tyttönen nukkuu sitterissä. Hän on alkanut herätä aamulla seitsemän aikoihin. Sen jälkeen nukkumaan huijaaminen ei enää onnistu sitten millään. Se taas tarkoittaa sitä, että lomarytmiimme kuuluu nukkumaan meno mahdollisimman aikaisin.
Vaikka tyttö syö pullosta, ei niskani tykkää ruokkimisasennosta - siis minkäänlaisesta. Nyt, kun puoliso on lomalla, hän ilmoitti voivansa syöttää useimmiten, ja minä yritän puolestani vaihtaa vaipan useimmiten. Se ei käy minun voimilleni, kun asento on parempi.
Tänään ilmoitin, että lähden itsekseni tytön kanssa vaunulenkille. En kuulemma saa lähteä ennen kuin olen auttanut Ikea-hyllymme asentamisessa oikealle paikalle. Olenko koskaan maininnut, että olen enemmänkin epäkäytännöllinen haaveilija kuin tehokas koko talon mamma?
Niskaset suuntaavat lähiaikoina tällaisiin maisemiin - kenties koko revohkan kanssa. Harkinnassa ovat vielä Nasu ja Matilda, sillä heidän siirtämisensä on melkoinen operaatio. Toisaalta, he ovat niin ihania, että voi olla pakko ottaa heidätkin mukaan!
Kyse taitaa olla ns. suojajännityksestä, joka ehkä tekee niskasta vankemman kuin se on hieronnan jälkeisinä päivinä, koska lihakset, joiden pitäisi kannatella niskaa, ovat niin heikot. Eilen huomasin muuten lihasten heikkouden, kun luin sängyssä kirjaa mahallani - pää meinasi koko ajan heilahtaa taaksepäin.
On jotenkin hullua, että yläkroppani tuntuisi aiheuttavan minulle mahdollisimman vähän harmia, kun olen paikallani - siis makaan. Lihasvoima ei edisty, mutta toisaalta ajatukset saavat vähän lepoa oireista.
Ideani jokapäiväisestä jumppatuokiosta vauvan kanssa saattaa muuten toteutua. Eilen hän nimittäin seurusteli uuden pehmoystävänsä Ihaan kanssa kokonaiset viisitoista minuuttia yhteen menoon. Siinä ajassa ehtii tehdä melkein kaikki Ortonissa neuvotut liikkeet, joita rva ei tosin enää muista.
Eilen siivosin meidän akvaarion, jota en ole ehtinyt kunnolla katselemaan pitkiin aikoihin. Kun en nyt kaloja viitsi hankkia, hankkisin mielelläni sinne muutaman uuden kasvin, ja järjestelisin vanhoja paremmin. Nyt nimitys "vedenalainen puutarha" on vähän turhan juhlallinen nimitys. Pusikko voisi osua paremmin.
Tyttönen nukkuu sitterissä. Hän on alkanut herätä aamulla seitsemän aikoihin. Sen jälkeen nukkumaan huijaaminen ei enää onnistu sitten millään. Se taas tarkoittaa sitä, että lomarytmiimme kuuluu nukkumaan meno mahdollisimman aikaisin.
Vaikka tyttö syö pullosta, ei niskani tykkää ruokkimisasennosta - siis minkäänlaisesta. Nyt, kun puoliso on lomalla, hän ilmoitti voivansa syöttää useimmiten, ja minä yritän puolestani vaihtaa vaipan useimmiten. Se ei käy minun voimilleni, kun asento on parempi.
Tänään ilmoitin, että lähden itsekseni tytön kanssa vaunulenkille. En kuulemma saa lähteä ennen kuin olen auttanut Ikea-hyllymme asentamisessa oikealle paikalle. Olenko koskaan maininnut, että olen enemmänkin epäkäytännöllinen haaveilija kuin tehokas koko talon mamma?
Niskaset suuntaavat lähiaikoina tällaisiin maisemiin - kenties koko revohkan kanssa. Harkinnassa ovat vielä Nasu ja Matilda, sillä heidän siirtämisensä on melkoinen operaatio. Toisaalta, he ovat niin ihania, että voi olla pakko ottaa heidätkin mukaan!
Kommentit
Lähetä kommentti