Heinäkuulumisia

Niskaset ovat tällä viikolla liiketilassa, rva kirjoittelee nyt ihan kotosalta, mutta siirtyy taas hetken päästä takaisin mökille (muu perhe seuraa vähän myöhemmin). Mökillä olo on ihanaa mutta väsyttävää. Järvi on kaunis ja viilentävä, Naakka tykkää mökkeillä (saunomista lukuun ottamatta) ja maisemanvaihdos tekee aina hyvää.

Toisaalta, juokseva vesi olisi vaippaikäisen kanssa ihan kiva juttu...sekin homma on tosin helpottunut, kun Naakka on lakannut pelkäämästä pesuvateja. Hommat hoitaa mökillä lähinnä puoliso, sillä rva:lla ei meinaa riittää voimaa nostaa rimpuilevaa, n. 12-kiloista pesuvadin ylle. Toisaalta puolisokin tarvitsee minun apuani Naakan pitelemisessä.

Mökillä niskan täsmäjumppa on jäänyt, kuten kaikki muukin säännöllinen. Toisaalta on hyvä poiketa välillä rytmistä, toisaalta niska kyllä ilmoittelee nyt, ettei oikein tykkää. Minkäs teet, välillä täytyy mökkeilläkin.

Aika on siinä mielessä kulunut nopeasti, että parin viikon päästä puoliso siirtyy takaisin töihin ja minä olen kotona Naakan kanssa elokuun ajan. Elokuussa jännitetään luultavasti sitä päiväkotipaikkaa, mutta toivottavasti tehdään muutakin.

Viime viikkoja ovat värittäneet vierailut puolin ja toisin. Monella on aikaa heinäkuussa, joten silloin "seuraelämä" vilkastuu. Viime viikolla kävimme vierailulla Naakan toisen mummin ja hänen miehensä luona. Vähän aiemmin täällä meillä kävi lukioaikainen ystäväni, ja nyt on minulla on suunnitteilla vastavierailu hänen luokseen.

Mökille taas tulee kylään lapsuudenystäväni. Nyt vähän jännittää, sillä huimaus iski päälle heti aamusta (kyllä se jo illalla varoitteli itsestään) ja rva:n pitää selvitä puolimatkaan bussilla. Bussilla on kyllä kiva matkustaa, siinä on tunnelmansa.

Mökillä meillä on hauska metsäjänis, joka ilmeisesti tykkää syödä mökin nurmikkoa. Minä olen nähnyt jäniksen kaksi kertaa, puolisokin kerran. Kaikenlaisia vesilintuja mökillä näkee, ja toissailtana kalat hyppivät niin, että rva olisi siirtynyt ongelle, mikäli ei olisi ollut niin väsynyt.

Omat "metsäjäniksemme" saivat mökkituliaisina ruohoa moneksi päiväksi. Näki kyllä, että tuliainen oli todella mieluinen. Loppuviikosta olemme kotona taas pysyvämmin, nyt Nasua ja Matildaa hoitaa Naakan isoisä (samoin kaloja, rapuja ja huonekasveja). Palattuamme eilen kaikki oli mallikkaassa kunnossa, kiitos siitä!

Jos joku on jäänyt mökillä vähän alkeelliselle tasolle, niin ruuanlaitto. Jotenkin se tuntuu siinä ympäristössä hankalalta, joten olemme eläneet eineksillä ja sen sellaisella. Myönnän suoraan, että minusta ei ole mökkikokiksi, eikä se ole edes niskavamman syytä! Onneksi 7 km mökistä sijaitsee oikein kiva tienvarsiravintola, jossa voi välillä käydä (Naakka söi siellä ison osan isin suklaajäätelöstä).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys