Kaikkien lemmikkien kuulumisia

Meillä oli eilen vieraita, joille esittelin sauvasirkkoja. Yleensä sirkoista sanotaan, että hienoa, olen nähnyt tuollaisia viimeksi eläintarhassa. Niinpä, niitä on muistaakseni myös Korkeasaaressa. Otan yleensä yhden sirkan kädelleni ja kerron siitä.

Osa haluaa katsella mutta ei koskea. Osa haluaa ottaa sirkan kädelleen ja yleensä ottaa tilanteesta kuvan, jonka sitten postaa someen :) Pieni osa ei halua olla samassa huoneessa kuin terraariosta vapaana oleva sauvasirkka. 

Itse sirkoille kuuluu hyvää. Kun terraarion siivoaa noin kerran viikossa ja antaa salaatinlehden päivittäin sekä suihkuttaa vedellä eli tekee pienen sateen, sirkkojen asiat ovat täysin kunnossa. Elinkierto on noin vuoden mittainen, ja siinä ajassa ehtii syntyä uusia yksilöitä korvaamaan vanhat.

Gerbiilejäkin ehdin juoksuttamaan viikonloppuna. Myös Albi, jolla on ilmeisesti korvatulehdus (suunnitteilla eläinlääkärikeikka mahdollisimman pian), juoksenteli tyytyväisenä pitkin keittiötä. Gerbiilien juoksutus on asia, jonka voisin muistaa tehdä vähän useammin.

Kaikkia kolmea ei voi sattuneesta syystä enää juoksuttaa samaan aikaan, joten se pari juoksee, joka on kulloinkin yhdessä. Nyt Puolukka on viettänyt Albin kanssa pari yötä, ja se siirtyy pian Sahpanin seuraksi. 

Lasten mielenkiinto gerbiileihin on kyllä laantunut oikein reippaasti. Pidän sitä ihan luonnollisena - vastuuntunto säännölliseen työskentelyyn ei ole vielä kummallakaan kehittynyt. Siksipä lemmikkieläin on aina aikuisen vastuulla, erityisesti alakouluikäisten lasten suhteen.

Akvaarion kanssa minua jo vähän mietityttää, mitä teen. Tankki täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, ja se pitäisi vaihtaa. Pitkän linjan akvaristina minua tietenkin kiehtoisi isompi tankki :D , mutta olen alkanut totuttaa itseäni ajatukseen pienemmästä. 

Pääsyynä on kerrostalokolmio, jossa todennäköisesti asumme myös seuraavat vuodet. Uskon, että paine omiin huoneisiin kasvaa, jolloin minun täytyy siirtyä olohuoneeseen nukkumaan. Tällöin sinne ei kyllä iisisti mahdu isoa akvaariota.

Luulen, että suuntaan tulevaisuudessa kiinnostukseni sukarapuihin ja pieniin rasbora-kaloihin. Ne vaativat pienen akvaarion, ja ovat sellaista, jota en ole vielä harrastanut. Meillä on kyllä leväsukarapuja, mutta ne ovat selkeästi isompia eivätkä menisi tuollaiseen kokonaisuuteen.

PS. Olenkin täällä monesti kertonut, että hyönteiskammoinen Naakka ei pelkää ollenkaan sauvasirkkoja - ne ovat liian isoja ja rauhallisia.

PPS. Vaikka lapset ovatkin hivenen kyllästyneet gerbiilien hoitoon, niitä on aina kiva esitellä kavereille.

PPPS. Täytyy myös katsoa, kuinka paljon se pienempi akvaariokokonaisuus maksaisi. Nyt on tullut aika paljon suurehkoja laskuja eri asioista, joten täytyy ottaa rauhallisesti.