Taas flunssa, toipumista ja sosiaalinen elämä

 Eilen T. tuli kipeäksi. Hän oli aika surkeana. Hänellä oli flunssa, yskä, kuume, oksetus ja vielä kylkiäisenä nokkosihottuma naamassa. En olekaan pitkään aikaan nähnyt Touhia noin kipeänä. Ihottuma naamassa säikäytti, mutta kuului ilmeisesti asiaan.

Onneksi Touhi on tänä aamuna paremmassa kunnossa. Kotihommiksi menee kuitenkin tämä päivä. Tänään piti aloittaa lätkän pelaaminen joukkueessa. Onneksi sinne ehtii myöhemminkin,sitten kun on parantunut tästä.

Naakallakin oli eilen maha kipeänä, mutta jos ei ole tänään kipeä, saattaa johtua mäkkärireissusta. Naakka kävi kavereiden kanssa lenkillä vähän pidemmällä, ja kohde oli mäkkäri ;) No, sai ainakin ruokaa ja tuli oltua liikkeellä.

Minä taas toivuin vielä alkuviikon edellisestä flunssasta, mutta palasin töihin keskiviikkona. Voin jo aika hyvin ja tosiaan toivon, etten nappaa tätä uutta tautia. Tänään olisi tarkoitus jatkaa vähän liikuntaa verkkopilateksen muodossa.

Minulla on hieman sosiaalista elämää tänään. Aion nähdä yhtä ystävääni, jota en ole nähnyt pitkään aikaan. Tiedossa on lemmikkieläimiä ja musiikkia - kuulostaa hyvältä! On muutenkin viisasta välillä lähteä kotoa johonkin.

Varmaan johtuu sairastamisesta, mutta olen lukenut/kuunnellut tänä vuonna 15 kirjaa. Eikä se pelkästään siitä johdu. Olen tietoisesti nipistänyt aikaa puhelimen selailusta, koska haluan tehdä elämälläni muuta(kin). 

Olemme miettineet Naakan kanssa kevätjuhliin asua. Olemme päässeet pohdinnassa jo varsin pitkälle. Kengät on vielä pohtimatta. Kuudennen kevätjuhla on juhlavampi kuin aiemmat, koska sen myötä sanotaan hei hei alakoululle.

Nyt, kun Naakan 13-vuotissyntymäpäivä on myös lähellä, olen monta kertaa herännyt pohtimaan, joko minulla on niin vanha tytär. Olen myös pohtinut, miten hän voikaan olla noin hieno tyyppi. Aika on monessa suhteessa kulunut nopeasti, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän.

Siitä olen vähän huolissaan, että peruskoulun jälkeinen tulevaisuus pohdituttaa nykynuoria jo kuutosella. Itse en uhrannut minkäänlaisia ajatuksia moiselle vielä alakoulussa. Yläkoulu tuntui kestävän ikuisuuden. Harmi, kun kaikesta on tehty niin vakavaa. Se haukkaa palan lapsuutta, joka on muutenkin lyhyt.

PS. Josko nyt tämän tautiviikonlopun aikana meidän perheessä helpottaa. Olisi taas pitkästä aikaa mukavaa viettää yksi normaali viikko.

PPS. Toivoisin, että kerkeäisin tämän viikonlopun aikana puutarhapalstalle kurkkaamaan, mitä kaikkea siellä on noussut pintaan. Ensi viikolla sää kuulemma muuttuu epävakaisemmaksi.

PPPS.On mukavaa, että tulossa on juhlintaa. Tuntuu, että tässä maailmassa on vähän kaikki mennyt aika vakavaksi.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Sauvasirkan (ja meidän tuleva) viimeinen matka

Astmalääkitys - viimein kunnossa!