Rouva Niskanen

Hartioita, hartioita ...Koska rva:n aika on rajallinen (tämä kuulosti nyt ehkä liian dramaattiselta), on paras hetki jumppaliikkeisiin ilta. Niinpä usein, kun lapset ovat nukkumassa, rva:n sohvaseurana ovat puolison lisäksi kuminauha ja kahvakuula. Noin viikko on kulunut kuminauhaliikkeitä tehden (niiden lapojen ulkosyrjällä sijaitsevien lihasten vahvistukseksi). Eilen hieroja ehdotti, josko lisäisin kahvakuulaliikkeitä. No, vielä on vähän hakusessa, mutta lavan alaosan lihaksia vahvistan jo ns. kulmasoudulla. Kun ennen pitkää kyllästyn näihin, keksin varmasti jonkun vaivan vartalostani, jonka parissa puuhastella. Tikittävä aikapommi tuntuisi olevan rva:n alaselkä. Sain siihenkin venytysohjeen, mutta kappas vaan, selkäni on niin ylitaipuva, etten saa jumittuneisiin kohtiin tuntumaa kyseisellä liikkeellä (vatsallaan ja siitä ylös käsien varaan). Venytys ei kertakaikkiaan kohdistu niihin kohtiin, joihin kuuluisi. Tästä raportoin luultavasti sille, joka ohjeen antoi. Lisäksi keksi...

Kotiloiden väestöräjähdyksen torjunta akvaariosta   on jatkunut, olen tähän mennessä poistanut yli 200 kotiloa...Sain myös mielenkiintoisen vinkin: petokotilot. Idea olisi hankkia muutama petokotilo, jotka puolestaan pistelisivät suuhunsa pienempiä kotiloita. Petokotilo sopisi meille lajina, meillä ei ole akvaariossa asukkaita, jotka sopisivat huonosti petokotilon kanssa. Tämä vinkki on kokeilemisen arvoinen, ja varmasti luonnonmukainen! Lemmikkieläimistä vielä...rva:n luona käy edelleen vieraita, jotka kysyvät, onko meillä vielä marsuja. Niitähän ei ole ollut enää 1,5 vuoteen, mikä on oikeastaan todella vähän. Naakka muistaa vielä marsut hyvin, 2-vuotiaana hän alkoi jonkin verran ottaa osaa niiden hoitoon. Rva luulee, etä on hyvin epätodennäköistä, että perheemme ainoita lemmikkejä olisivat tulevaisuudessakin akvaariokalat. Nyt vain on sellainen elämäntilanne, että Niskaset eivät jaksa hoitaa jälkeläistensä lisäksi muita, ja toisaalta moni lemmikkieläin varmaankin arvostaa h...

Niskasilla on vähän rauhoittunut, kun puoliso on palannut töihin..no ei vaan, kiire piti pintansa pitkään, nyt näyttää onneksi vähän rauhallisemmalta. Kaksikko Touhi ja rva aloittivat yhteisen hoitovapaansa tänään, ja tarkoitus on jatkaa arkipäiviä tällä kokoonpanolla aina vuoden loppuun asti. Sen jälkeen Touhille on haettu paikkaa samasta päiväkodista, missä Naakkakin on. Tänään koki eräänlaisen välietapin myös yksi työtehtävä, joka on ollut tekeillä koko alkuvuoden. Kiitokset mainiolle työparilleni - kokemus on ollut tähän asti tosi hyvä, eli jatketaan samaan malliin! Eräs päivän projekteista oli, mikäs muukaan kuin kotiloiden nyppiminen akvaariosta. Kotiloita on ollut liikaa jo vuosia, oikeastaan siitä lähtien, kun tämä akvaario perustettiin. Aiemmin meillä on luotettu kotilontorjunnassa Touhunuoliaisiin, mutta nyt kun vettä kovetetaan, niitä ei hankita meille lisää. Torjunta-aineet ovat niin voimakkaita, että ne jäävät väliin, joten eipä auta kuin nyppiä. Tänään olen nypp...

Kuntoilurintamalla on ollut...no sitä ryhdinkohotusta edelleen! Kävelylenkit joko vauvan kanssa tai ilman, ovat jokapäiväisiä. Eilen kävin heti aamulla hierojalla. Lapojen seutu, hartiat ja niska olivat päässeet todella kipeiksi. Hieroja sanoikin, että ovatpas lihakset jumissa! No, minä vastasin hampaat irvessä ja kotiin kestää, kun lihaksia käsiteltiin. Hierojasta vielä..olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsen enemmän hierontaa. Kroppa pääsee niin huonoon kuntoon hierontojen välillä, että olen päättänyt tihentää käynnit kertaviikkoisiksi. Elämäntilanteeni nimittäin on sellainen, että jatkossa arjestani tulee fyysisesti haastavampaa. Siksipä kehon huoltoakin tarvitaan enemmän. Eilen lapsillani oli monta hoitajaa, ja otin vapauden kävellä apuvälinekauppaan ostamaan uuden kengänkorokkeen. Sain alkuvuodesta kehotuksen hankkia sellaisen. Hankin sen, ja maaseudulla se hävisi. Olen oppinut korokeasioista, että jos jalkojen pituusero on noin sentin, ei kannata hankkia liian k...

Rva:lla on kuluneella viikolla pitänyt kiirettä. Ei se kiireeltä toki näytä, jokaisella päivällä on ollut vain yksi meno. Pikkulasten kanssa se muuttuu kuitenkin kiireeksi. Yhdestä "aktiviteetistani" kirjoitan vähän enemmän myöhemmin. Tähän kohtaan pakollinen sääpäivittely: tuleepas sitä lunta nyt. Lumen etu on toki, ettei se kastele (ellei ole vetinen räntäsade). Tiistaina ihailimme voikukkia lumisateessa. Ehkäpä se kevät kuitenkin vielä edistyy... Naakkaseni, esikoistyttäreni, täytti tiistaina 4 vuotta! Hän on viime päivät ollut niin neljävuotiasta että, mutta muuttuu takaisin 3-vuotiaaksi illalla, kun on yötutin aika. Keskiviikkona olimme päiväkodissa Naakan vasu-keskustelussa. Se oli hyvä keskustelu. Siellä ilmeni, että meillä on Naakastamme samanlainen käsitys kuin päiväkodin henkilökunnallakin. Kaikki oli ihan kunnossa. Naakka puhuu ikätasoaan paremmin, on sosiaalisesti taitava ja rakastaa mielikuvitusleikkejä. Hän ei uusien asioiden äärellä ole ensimmäisenä ry...

Tällä viikolla teemana on ollut (rva ja hänen vaihtuvat teemansa...) ryhdin kohotus. Minulla oli lapsena ja nuorena hyvä ryhti. Johtuiko se kenties pituudestani - muita päätä lyhempi joutuu seisomaan ryhdissä, jotta pääsisi keskusteluetäisyydelle, kun seistään ringissä koulun pihalla. Kun niskavamma huimauksineen iski, en pystynyt pitkään aikaan seisomaan suorana, kun huimasi ja sattui niin paljon. Tätä kesti useampi vuosi, ja siinähän se ryhti romahti. Ihan parina viimeisenä vuonna olen pystynyt aika ajoin kurottautumaan hyvään ryhtiin. Tuntuu, että tänä keväänä olisi koettu läpimurto, eli se hyvä ryhti onnistuu yhä paremmin. Luulen , että tällä tulee olemaan vaikutusta niskan kuntoon ja selän jumituksiin pidemmällä aikavälillä. Tämän viimeisimmän ryhdinkohotuksen ansiosta olen löytänyt itseltäni sellaisia vatsalihaksia, joita en muistanut olevan olemassakaan. Olen myös iloinnut siitä, että kroppa näyttää paljon mukavammalta, kun olemus on ryhdikäs. Ei se ryhdikkyys toki ai...

Kun vasta pääsiäisestä selvittiin, vappukin meni jo. Sitä ei vietetty Niskasilla juuri millään tavalla. Toivoimme nimittäin koko perhe Naakan ja Touhin pariviikkoisesta sairausputkesta, erityisesti nuorimmaisen korvatulehduksesta. Olo on ollut rättiväsynyt, mutta helpottaa toivottavasti pian. Nyt meillä on täällä apua ja seuraa isovanhempien muodossa, siitä suuri kiitos heille! Nyt humpsahdettiin yhtäkkiä toukokuun puolelle, ja pääsimme eilen illalla puolison kanssa ihan oikeille treffeille. Kävimme Helsingin hietalahdessa (pöytä oli varattu Merimakasiini-ravintolasta). Puoliso keksi, että voimme juoda ensin kuoharit Glarion-hotellissa (16 kerrosta, baari siellä ylhäällä). Kaikki olisi ollut oikein täydellistä ilman rva:n korkean paikan kammoa. Maisemahissi sai rva:n niin huonovointiseksi, että eipä sinne baariin sitten jääty. Puoliso kävi katsomassa maisemat, ja palasimme alas. Kuoharit nautittiin aulabaarissa ja rva:kin kykeni rentoutumaan. Merimakasiini sijaitsee onn...