Ote median maailmasta sekä pikainen kirppisjuoksu
Rva menee tänään onneksi hierontaan. Tulipa tässä mieleen, että oikeastaan hieronta on ainut hoitomuoto, jota niskani/selkäni tätä nykyä saavat.
Viime sunnuntain Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu aivovammojen ylidiagnosoinnista. Oikeastaan rva:n kannalta kiinnostavaa oli sivumaininnaksi jäänyt vastaus kysymykseen: mitä ovat ne vammat, jotka eivät ole aivovammoja?
Vastaus kuului suurin piirtein näin: ne ovat yleensä niskavammoja, jotka hoitamattomina ovat johtaneet potilaalla krooniseen kipuun ja huimaukseen. Nämä taas ovat aiheuttaneet neurologisen kaltaista oireistoa, joka on pahimmillaan johtanut työkyvyttömyyteen.
Siinähän oli rva:n menneiden vuosien tilanne kuvattuna oikein pähkinänkuoressa! Mielenkiintoisin osuus jäi kuitenkin Hesarista puuttumaan: olisi ollut valtavan mielenkiintoista, jos olisi avattu, miten näitä potilaita pitäisi hoitaa. Siihen rva ei ole oikein saanut vastausta mistään.
Kokonaisuutena artikkeli käsitteli siis aivovammojen ylidiagnosointia, joka on oma aihepiirinsä sinänsä. Siihen liittyvät sekä vakuutuslääkärit että oikeusistuin. Nämä asiat ovat problemaattisia, ja rva on varma, että ylidiagnosoinnin lisäksi on olemassa myös paljon alidiagnosointia, joka on potilaalle aivan yhtä vahingollista.
Luulenpa, että whiplashit, ne pitkittyneet ovat pääsääntöisesti juurikin alidiagnosoituja. On toki riskialtista määrittää yksittäisen potilaan toipumisaika jne. todella pitkäksi, mutta mielestäni on vielä vahingollisempaa, kun alkuvaiheen hoitoa ei voida aloittaa, kun juttu luokitellaan luulosairaudeksi.
Oli miten oli, rva:n kymmenes vuosi whiplashin kanssa on lähtenyt käyntiin, ja luojan kiitos, viimeiset vuodet ovat helpottaneet tilannetta huomattavasti. Jumitus on edelleen älytön ja kipua on rva:n mielestä liikaa, mutta huimaus pysyttelee sentään vähäisenä.
Arki kahden pienen lapsen kanssa on aktiivista, eikä esim. omille liikuntaharrastuksille ole paljon aikaa. Lauantaina rva on kuitenkin menossa huhkimaan kuntosalille siskonsa kanssa, ja odottaa sitä innolla!
Pääsiäisen juhlapyhiin on muutenkin suunnitteilla paljon ohjelmaa, joten täytyypä muistaa levätä aina välillä!
PS: Kävin eilen Helsingin Töölössä kahdella kirppiksellä, Marskin muksuissa (lastenvaatekirppis) sekä Relove-kirppiksellä (aikuiset, siis vaatteet). Edellisessä oli jotakin kivaa, mutta ei sellaista, jolle olisi tällä kertaa ollut tarvetta. Jälkimmäinen ei oikein iskenyt, hemmetin kallista kirppikseksi! Ongelmana tuntui monen vaatekappaleen kohdalla olevan, että merkkivaatteesta voi pyytää kalliin hinnan, vaikka vaate olisi huonokuntoinen.
PPS: Minulla on nyt eron vuoksi hieman enemmän lapsivapaata kuin ennen, aion suunnata seuraavalla "vapaalla" toiseen suuntaan, Kallioon, ja tutkailla sen suunnan kirpputorit.
Viime sunnuntain Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu aivovammojen ylidiagnosoinnista. Oikeastaan rva:n kannalta kiinnostavaa oli sivumaininnaksi jäänyt vastaus kysymykseen: mitä ovat ne vammat, jotka eivät ole aivovammoja?
Vastaus kuului suurin piirtein näin: ne ovat yleensä niskavammoja, jotka hoitamattomina ovat johtaneet potilaalla krooniseen kipuun ja huimaukseen. Nämä taas ovat aiheuttaneet neurologisen kaltaista oireistoa, joka on pahimmillaan johtanut työkyvyttömyyteen.
Siinähän oli rva:n menneiden vuosien tilanne kuvattuna oikein pähkinänkuoressa! Mielenkiintoisin osuus jäi kuitenkin Hesarista puuttumaan: olisi ollut valtavan mielenkiintoista, jos olisi avattu, miten näitä potilaita pitäisi hoitaa. Siihen rva ei ole oikein saanut vastausta mistään.
Kokonaisuutena artikkeli käsitteli siis aivovammojen ylidiagnosointia, joka on oma aihepiirinsä sinänsä. Siihen liittyvät sekä vakuutuslääkärit että oikeusistuin. Nämä asiat ovat problemaattisia, ja rva on varma, että ylidiagnosoinnin lisäksi on olemassa myös paljon alidiagnosointia, joka on potilaalle aivan yhtä vahingollista.
Luulenpa, että whiplashit, ne pitkittyneet ovat pääsääntöisesti juurikin alidiagnosoituja. On toki riskialtista määrittää yksittäisen potilaan toipumisaika jne. todella pitkäksi, mutta mielestäni on vielä vahingollisempaa, kun alkuvaiheen hoitoa ei voida aloittaa, kun juttu luokitellaan luulosairaudeksi.
Oli miten oli, rva:n kymmenes vuosi whiplashin kanssa on lähtenyt käyntiin, ja luojan kiitos, viimeiset vuodet ovat helpottaneet tilannetta huomattavasti. Jumitus on edelleen älytön ja kipua on rva:n mielestä liikaa, mutta huimaus pysyttelee sentään vähäisenä.
Arki kahden pienen lapsen kanssa on aktiivista, eikä esim. omille liikuntaharrastuksille ole paljon aikaa. Lauantaina rva on kuitenkin menossa huhkimaan kuntosalille siskonsa kanssa, ja odottaa sitä innolla!
Pääsiäisen juhlapyhiin on muutenkin suunnitteilla paljon ohjelmaa, joten täytyypä muistaa levätä aina välillä!
PS: Kävin eilen Helsingin Töölössä kahdella kirppiksellä, Marskin muksuissa (lastenvaatekirppis) sekä Relove-kirppiksellä (aikuiset, siis vaatteet). Edellisessä oli jotakin kivaa, mutta ei sellaista, jolle olisi tällä kertaa ollut tarvetta. Jälkimmäinen ei oikein iskenyt, hemmetin kallista kirppikseksi! Ongelmana tuntui monen vaatekappaleen kohdalla olevan, että merkkivaatteesta voi pyytää kalliin hinnan, vaikka vaate olisi huonokuntoinen.
PPS: Minulla on nyt eron vuoksi hieman enemmän lapsivapaata kuin ennen, aion suunnata seuraavalla "vapaalla" toiseen suuntaan, Kallioon, ja tutkailla sen suunnan kirpputorit.
Kommentit
Lähetä kommentti