Rouva Niskanen

En muistakaan , koska olen viimeksi ollut näin paljon pois kotoa. Minä viihdyn kotona ja tykkään, kun tietyt asiat, esimerkiksi päiväjärjestys, on suhteellisen muuttumaton. Kuitenkin, olen viettänyt suurimman osan kesälomaani muualla. Joka tapauksessa, palasimme tänään mökiltä, jossa vietimme aikaa kuutisen päivää. Kesämökki on minulle tuttu lapsuudestani, ja suurin osa asioista on samankaltaisia vuodesta toiseen - verrattuna lapsuuteeni olen vain nyt ohjaksissa ja siirrän perinteitä eteenpäin. Ilokseni molemmat lapseni viihtyvät mökillä. Heidän kanssaan arki on aina aktiivista - istun oikeastaan paikalleni esimerkiksi kirjan kanssa vasta illalla. Mökkeilyymme sattui säitä laidasta laitaan: ensiksi oli hellettä ja sitten kertakaikkista matalapainetta. Viimeisenä päivänä paistoi taas aurinko. Kalastin mökillä enemmän kuin pitkään aikaan: hankin jopa luvat virveliä ja rapumertoja varten. Virvelillä jatkoin nollasuoraani eli en taaskaan saanut yhtään mitään. Se on tosin laji, josta minul...

Meillä on matkoillamme ollut monenlaisia tavoitteita. Yksi niistä on halu nähdä uusia, arjesta poikkeavia asioita. Museot ja näyttelyt ovat olleet tähän asti koko seurueelle tärkeitä. Koronatilanne teki kuitenkin selväksi, että tällä matkalla sisällä tapahtuvat aktiviteetit tulisivat olemaan minimissä. Ylipäätänsä, Muumimaailma oli ainut paikka, jossa olimme isommassa väkijoukossa. Se oli kuitenkin lasten toivomus, joka heidän osaltaan täyttyi jopa yli odotusten. Itse olisin kaivannut, että joku henkilökunnasta olisi kierrellyt muistuttamassa koronasäännöistä - turvavälit jne. eivät pitäneet missään, missä oli pienikin mahdollisuus pakkautua lähekkäin, enkä nyt tarkoita lapsia.  Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseo Kälviällä (yllätyskohde, emme tienneet, millainen pysähdyspaikka on kyseessä) oli todella positiivinen yllätys: alue oli täynnä kaikenlaista vanhaa, ja monilla jutuilla sai myös leikkiä. Erilaiset leikkimökit ja erityisesti merirosvolaiva ihastuttivat molempia lapsia...

Miten meidän matka lasten kanssa meni? Lapset ovat nyt 8- ja 4 (melkein 5) -vuotiaat. Ajoa kertyi kahden viikon aikana noin 4500 kilometriä, mikä on mielestäni oikein kunnioitettava kilometrimäärä Niskasille.  Alkumatkasta lapset kärsivät siitä mistä muutkin: kuumuudesta. Ei meinannut tulla uni, kun autossa oli niin kuuma (niin, milläs sitä olisi viilentänyt, kun ilmastointia ei ollut). Onneksi sää viileni, sillä matkasimme pohjoista kohden. Jaksotimme ajamista parin tunnin pätkiin, mikä oli välttämätöntä myös mukana olleille aikuisille. Itse asiassa muutama parin tunnin pätkä saman päivän aikana oli jo todella paljon. Pysähdykset (yleensä huoltoasemilla, mutta muuallakin) olivat todella tarpeen. Maisemien katselu oli ykkösviihdettä autossa, samoin nukkuminen. Meillä oli mukana Naakan puhelin ja lisäksi n. 20 euroa maksanut retropelikone (kiitoksia isovanhemmat ;) ), josta tosin loppui patterit jo ensimmäisen viikon aikana. Otin mukaan Oppi ja Ilo - tehtäväkirjoja. Lieneekö syynä v...

Niskaset ovat taas kotona. Palasimme toissailtana väsyneinä kahden viikon pituiselta asuntoauto-matkalta. Nyt asettaudumme hiljakseen ja katselemme, mitä loppukesällä on meille antaa. Asunto tuntuu suurensuurelta. Ensimmäisenä yönä meitä ihmetytti, että täällä Helsingissä tulee nyt jo tosiaan pimeää yöllä ainakin parin tunnin ajaksi. Tuntui ihan syksyltä, vaikka kesäähän tässä vielä eletään. Suuri osa matkatavaroista on jo onneksi löytämässä paikkansa, ja jääkaapissa on taas ruokaa. Puutarhapalstalla minulla on ollut hieman apureita, joten siellä kaikki näytti oikein hyvältä. Samoin asunnossa sisällä :) Ainoa miinus oli asunnon lämpötila - paluuiltanamme se oli 29, joka onneksi viileni tuuletuksen avulla. Auto varattiin tälle kesälle kahdeksi viikoksi, jotta pääsisimme ajamaan vähän pidemmälle. Aivan loppumetreille, oikeastaan ensimmäiselle matkaviikolle asti oli epäselvää, pääsisimmekö kohteeseemme eli Pohjois-Norjaan.  Ajoimme alkumatkan aika haipakkaa ("länsireittiä"), jo...

Jos jossakin tilanteessa tunnen itseni vanhaksi (no, toki korkeintaan keski-ikäiseksi ;) ), se on pelimaailma. Tähän täytyy kuitenkin sanoa, että "ainoastaan" keski-ikäiseksi siitä syystä, että minulla on jonkinlainen pelihistoria. Kun varhaisen ysärin kouluikäinen pelasi, se tapahtui usein Commodore 64. Muistiini ei ole jäänyt, pyysinkö, mutta isäni hommasi meille sellaisen, kun olin 2-3-luokkalainen. Meillä oli vähän hienompi versio, sellainen, jossa pelit olivat lerpuilla, eivät sentään vielä korpuilla (alaikäinen googlatkoon). Pelasin innolla Summer Games - urheilupeliä. Mieleeni ovat tosin jääneet lähinnä keihäänheitto ja uimahyppy, joka tilttasi aina jossakin vaiheessa. Mieleeni on jäänyt muutakin, mutta toisen sijan vie Boulder Dash - seikkailu, jossa kerättiin timantteja ja varottiin putoavia kiviä sekä hirviöitä. Goonies ja Enduro Racer muistuvat mieleeni myös. Vähän myöhemmin sain vängättyä meille nintendon, siis 8-bittisen Nes-pelikonsolin. Sitä pelattiinkin oikei...

Hellettä on pitänyt... olen hieman totuttautunut helteeseen, pystyn liikkumaan jonkin verran ulkona päiväsaikaan. Noin tunti on kuitenkin raja - sitten tulee huono olo. Yöt ovat kuumassa asunnossa hankalia - nukkuminen jää jatkuvasti liian vähäiseksi. Tänään ja seuraavina päivinä on edessä matkavalmisteluja. Vuosittainen kesämatkamme starttaa pian. Vaikka pohdin, että nyt mennään ulkomaille - joko pohjoiseen tai etelään - ei tänäkään vuonna ylitetä Suomen rajaa vallitsevasta tilanteesta johtuen. Matkan ensimmäiset päivät olen miettinyt aika selkeästi. Meillä on ohjelmaa varmaankin viikoksi. Suunnittelen eri matkapäiviä koko ajan. Toki suunnitelmista luultavasti poiketaankin välillä, mutta jonkinlainen retkiohjelma on kokemukseni mukaan hyvä olla. Lapset, varsinkin Touhi, kysyvät jatkuvasti, koska lähdetään. Heille jo elämä asuntoautossa on elämys. He ovat tähän asti kulkeneet muun muassa museoissa oikein hyvin. Itse pohdin, miten vaatteemme riittävät. Sanoisin, että meidän täytyy löytä...

Pohdin vähän , viitsinkö kirjoittaa aiheesta. Harmittaa kuitenkin sen verran, että kirjoitanpa tästäkin. Olimme eilen uimarannalla. Menimme Naakan kanssa pukukoppiin, jonka seinällä oli pieni sateenkaarilippu. Naakka huomasi lipun ja kysyi, mikä on Pride. Minä selitin Pride-kuukauden teeman asiapitoisesti ja mainitsin esimerkiksi samaa sukupuolta olevat aikuiset, jotka ovat pariskunta. Naakka oli tyytyväinen vastaukseen eikä kysynyt enempää. Meitä vastapäätä istunut vanhempi täti ei sen sijaan pitänyt selityksestäni, vaan marssi puhisten repimään sateenkaarilipun seinältä. Hän tiuskaisi meille, että tätä mieltä hän on asiasta, ilmoitti olevansa kristitty ihminen ja kehoitti minua lukemaan enemmän Raamattua. Näin jälkeenpäin sanoisin että aggressiivinen käytös ja sanallinen hyökkäys meitä kohtaan oli myös asiatonta. Se oli ikävää kaikenkaikkiaan. En puutu kirjoituksessani Raamattuun, kristillisyyteen tai Prideen muuten kuin toteamalla, että oma oikeustajuni ei osaa nähdä väärää aikuist...