Astmaa ja puutöitä

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet aikamoista kangertelemista. Välillä näitä aikoja elämässä tulee, mutta eipä niitä juuri kukaan toivo. Mitään kovin vakavaa ei ole sattunut, astmani vain on mennyt pahaksi, ja aiheuttanut ongelmia, vähän isompiakin.

Astma on ollut melko hyvässä hoitotasapainossa pitkään. Nyt kuitenkin, elokuisen flunssan jälkeen, on ilmeisesti tulehdus jäänyt jäytämään keuhkoja. Homma meni siihen, että yskin melkein taukoamatta ja keuhkot eivät kestäneet yhden porrasvälin kävelemistä, siis ylöspäin.

Minulle tuli 7 päivän kortisonitablettikuuri. Se ei valitettavasti tehonnut, vaan muutamassa päivässä olin taas samassa tilassa. Kortisonikuuri piti aloittaa uudelleen. Se loppui eilen, ja nyt toivon sormet ristissä, että se tehoaisi.

Kun astmani pahenee, olo on todella ikävä. Käytännössä istuminenkin alkaa painaa keuhkoja, mikäli nojaa vähän. Yskiminen on todella tylsää. Käveleminen hidastuu. Pienikin ylämäki on katastrofi. 

Kortisonitabletit auttavat aika nopeasti, mutta niitä ei ole sivuvaikutusten takia suotavaa syödä pitkään. Minullekin niitä sivuvaikutuksia tulee: olo on turvonnut ja painoa on tullut lisää. Olo on levoton, mikä sinänsä lisää tehokkuutta.Ärsyttävin vaiva ehkä on, että kortisoni heikentää unenlaatua. Tai en nyt tiedä, mikä näistä on ärsyttävin.

Siksi toivon nyt todella, että kaksi kuuria riittäisi. Minulla on viikon päästä lääkäri ja olen tehnyt puhallukset aamuin illoin, jotta on jotakin, mitä voidaan katsoa. Toivottavasti tilanne saataisiin paremmaksi mahdollisimman nopeasti.

Kuuluu mukavaakin: pääsimme viimein kylään lasten isovanhempien luokse. Minun kyläilytaukoni on ollut poikkeuksellisen pitkä, useamman kuukauden. Siksi viime viikonloppu oli erityisen tärkeä. 

Erityisen mukavaa on, että lapset pääsivät isovanhemman opastuksella tekemään puutöitä. En oikeastaan käynyt kuin ovelta kurkistamassa, että ainakin naulaamista ja höyläämistä siellä harjoiteltiiin. 

Minä en valitettavasti ymmärrä tästä käsityön lajista juuri mitään. Siksikin on ihanaa, että lapsilla on mahdollisuus saada oppia. Kummankin mielestä tekeminen on hauskaa ja he osaavat jo odottaa, että isovanhemmilla tehdään puuhommia.

Toivottavasti aika seuraavaan vierailuun ei veny ihan näin pitkäksi!

PS. Koepuhallukset, joita astmaatikkona joudun välillä tekemään, ovat pirun tylsiä..ja yskittäviä.

PPS. Yritän aina löytää asioista positiivisen puolen, mutta viime viikkoina olen onnistunut aika heikosti. Joskus ei vain jaksa.

PPPS. Olen älyttömän iloinen kaikesta, mikä saa lapseni pois ruudun äärestä ;)