Taudeista toipumista

 Viikko on taas soljunut kohti loppua. Astman pahenemisvaihe alkaa luojan kiitos olla taputeltu. Kortisonin laskut ovat sujuneet hyvin, ja sunnuntaina pitäisi olla päivä, jolloin en enää ota minkäänlaista kortisonitablettia.

Olen ollut tällä viikolla töissä. Alkuviikosta oli vielä vähän hankalaa keuhkojen kanssa, mutta loppuviikko on ollut ihan ok. On kyllä suuri ilo, ettei hengittämistä joudu koko ajan ajattelemaan! Ulos lähtiessäni otan vielä avaavaa lääkettä, mutta ehkä en kohta tarvitse sitäkään.

Sitä ihmettelen (siis todella yllättyneenä), että työterveyslääkäri ehdotti vuosittaista astmatilanteen tsekkausta työterveydessä. Olin aika puulla päähän lyöty. Tätä on odotettu diagnoosista alkaen eli jo kuusi vuotta. Nyt tsekkauksista tulee kirjaukset järjestelmään, ja ehkä aina ei tarvitse aloittaa ihan alusta.

Minulla oli myös lääkärin etävastaanotto pahenneiden vaihdevuosioireiden takia (huono uni, kuumat aallot sekä nivelkivut). Syyskuussa sovimmekin, että ilmoitan, kun nykyinen hormonikorvaushoito ei enää riitä. 

Sain ohjeen aloittaa estrogeeni myös geelinä. Pystyin hakemaan geelin eilen illalla. Geeli vaikuttaa todella helppokäyttöiseltä, ja toivon, että siitä on apua. Vaikutus ei ehkä heti näy, mutta viikkojen käytön jälkeen varmasti. 

Pirullisia nämä vaihtarioireet. Koska hormonit ovat olleet minulle ongelma ennenkin, melkein arvasin, että reagoin hormonitasapainon vaihteluun voimakkaasti. Hyvin vähän näistä myös vielä tänäkin päivänä kerrotaan. Itse en tiennyt juuri mitään.

Nyt sitten tiedän...olen myös kuunnellut Tyttö, sinä olet keski-ikäinen sekä V*tun vaihdevuodet - teokset. Tuntuu, että oikein janoan tietoa.

Meillä onkin Naakka reissussa tänä viikonloppuna. Hän lähti kaverin perheen kanssa ihan toiselle puolelle Suomea. Naakka on ollut reissusta innoissaan noin kaksi kuukautta, ja pakannut matkaa varten koko viikon. On kyllä hienoa, että pääsi reissuun.

Touhilla on ollut jonkinlainen tauti koko viikon. Vähän lämpöä, vähän vatsakipua, vähän kurkkukipua, ruokahaluttomuutta ja väsymystä. Koska oireet olivat niin epämääräiset, veimme hänet lääkäriin. Siellä todettiin, että määrittelemätön virustauti. Verikokeet ja streptokokkinäyte olivat ok.

Pikkujätissä olin kyllä aivan varma, että saamme nyt varmaankin sieltä jonkun taudin. Sen verran siellä oli, hmm, hengitystieoireisia lapsia :D  Toivottavasti emme kuitenkaan. Jos T. pääsisi nyt lätkätreeneihin sentään.

Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus levätä. Valvoin taas pari yötä tällä viikolla, ja nyt voisi jo vaihteeksi nukkua. Sitten haluan, että pääsemme taas hieman eteenpäin huonekaluasian kanssa. Luultavasti paino sanalla "hieman".