Vetreytystä ja työpohdintaa
Tänään on taas venytelty rintarankaa - se onnistui hyvin, kun Naakka oli isänsä kanssa lämmittämässä saunaa. Ei se helppoa ole, nyt iltasella olo tuntuu ennemminkin kivuliaalta kuin vetreältä.
Venyttely oli sinänsä hauskaa, kun minulla oli seuranani Nappe-mies, ikä tarkalleen kuusi kuukautta ja yksi viikko. Nappekin tykkää jumpata. Hän yrittää punnertaa eteenpäin, mutta kun se maha ei nouse lattiasta, niin sitten ei!
Sen sijaan käännös oman akselin ympäri onnistuu, sillä matkalla maailma ehtii avautua monelta eri kantilta. Vaikka keittiömme on tätä nykyä oikein suuri, jumppa- ja venyttelysession aikana päädyimme Napen kanssa monta kertaa limittäin.
Siitä seurasi monta "äiti keksi hauskan jutun" - ilmettä ja tirskahdusta.
Työttömän ja puolikuntoisen (onneksi vuosien mittaan jo ehkäpä 3/4 -kuntoisen) näkökulmasta olen seuraillut viimeaikaista keskustelua työllisyyden parantamisesta. Sujahdan työikäisenä lukuisien muiden kanssa työkelpoisten joukkoon, koska minulla ei ole työkyvyttömyyttä todistavaa diagnoosia. Se on vuosien varrella ollut sekä etu että haitta.
Päivän sana tuntuu olevan työttömien aktivointi. Työttömät halutaan saada mukaan yhteiskuntaan TE-toimiston kontrollikäynneillä, työkokeiluilla jne. Viime aikoina on puhuttu myös, että täysimääräisen korvauksen voisi saada, mikäli osallistuu yleishyödyllisiin tehtäviin jne.
Kaikessa on hyvät puolensa. Mikäli TE-toimiston kontrollikäynnit auttavat työnhaun vireilläpidossa, käynneiltä saa hyviä vinkkejä jne., on hyvä käydä kontrollissa.
Mahdollinen huono puoli: On paljon ammattiryhmiä, esim. korkeakoulutetut, joille ei useinkaan löydy osaavaa neuvontaa TE-toimiston puolesta.
Rva:lla on useita kokemuksia työkokeilusta. Se on ollut rva:lle pääasiassa hyväksi, sillä työkokeilujen kautta rva on pystynyt kehittämään ammattitaitoaan ja päässyt osaksi useaa työyhteisöä. Pieniä työkeikkojakin on irronnut.
Mahdollinen huono puoli: Työnantaja säästää työvoimakuluissa, kun tiettyihin tehtäviin otetaan työkokeilija aina puoleksi vuodeksi. Kukaan ei varsinaisesti työllisty.
"Osallistuva työtoiminta" on ollut keskustelussa paljon viime aikoina. Se voisi kuulemma olla esimerkiksi hyväntekeväisyyttä, yleishyödyllisiä työtehtäviä esimerkiksi naapuruston tai jonkin muun ryhmittymän hyväksi.
Tämä osallistuva työtoiminta kuulostaa vähän villiltä kortilta. Se ei saisi olla varsinaista työtä. Kuka sen voi määritellä? Hyvä puoli olisi varmasti se aktivointi - on hyvä lähteä ihmisten ilmoille ja tehdä jotakin. Se voisi hiljalleen johtaa onnistuneisiin työnhakuihin.
Mahdollinen huono puoli: Se on sama kuin työkokeilussakin - työtön voi lopulta jäädä varsinaisen työelämän ulkopuolelle, kun on tehty helpoksi teettää työtehtävät siten, että palkkaa ei tarvitse maksaa.
The end! Mukavaa viikonloppua!
Venyttely oli sinänsä hauskaa, kun minulla oli seuranani Nappe-mies, ikä tarkalleen kuusi kuukautta ja yksi viikko. Nappekin tykkää jumpata. Hän yrittää punnertaa eteenpäin, mutta kun se maha ei nouse lattiasta, niin sitten ei!
Sen sijaan käännös oman akselin ympäri onnistuu, sillä matkalla maailma ehtii avautua monelta eri kantilta. Vaikka keittiömme on tätä nykyä oikein suuri, jumppa- ja venyttelysession aikana päädyimme Napen kanssa monta kertaa limittäin.
Siitä seurasi monta "äiti keksi hauskan jutun" - ilmettä ja tirskahdusta.
Työttömän ja puolikuntoisen (onneksi vuosien mittaan jo ehkäpä 3/4 -kuntoisen) näkökulmasta olen seuraillut viimeaikaista keskustelua työllisyyden parantamisesta. Sujahdan työikäisenä lukuisien muiden kanssa työkelpoisten joukkoon, koska minulla ei ole työkyvyttömyyttä todistavaa diagnoosia. Se on vuosien varrella ollut sekä etu että haitta.
Päivän sana tuntuu olevan työttömien aktivointi. Työttömät halutaan saada mukaan yhteiskuntaan TE-toimiston kontrollikäynneillä, työkokeiluilla jne. Viime aikoina on puhuttu myös, että täysimääräisen korvauksen voisi saada, mikäli osallistuu yleishyödyllisiin tehtäviin jne.
Kaikessa on hyvät puolensa. Mikäli TE-toimiston kontrollikäynnit auttavat työnhaun vireilläpidossa, käynneiltä saa hyviä vinkkejä jne., on hyvä käydä kontrollissa.
Mahdollinen huono puoli: On paljon ammattiryhmiä, esim. korkeakoulutetut, joille ei useinkaan löydy osaavaa neuvontaa TE-toimiston puolesta.
Rva:lla on useita kokemuksia työkokeilusta. Se on ollut rva:lle pääasiassa hyväksi, sillä työkokeilujen kautta rva on pystynyt kehittämään ammattitaitoaan ja päässyt osaksi useaa työyhteisöä. Pieniä työkeikkojakin on irronnut.
Mahdollinen huono puoli: Työnantaja säästää työvoimakuluissa, kun tiettyihin tehtäviin otetaan työkokeilija aina puoleksi vuodeksi. Kukaan ei varsinaisesti työllisty.
"Osallistuva työtoiminta" on ollut keskustelussa paljon viime aikoina. Se voisi kuulemma olla esimerkiksi hyväntekeväisyyttä, yleishyödyllisiä työtehtäviä esimerkiksi naapuruston tai jonkin muun ryhmittymän hyväksi.
Tämä osallistuva työtoiminta kuulostaa vähän villiltä kortilta. Se ei saisi olla varsinaista työtä. Kuka sen voi määritellä? Hyvä puoli olisi varmasti se aktivointi - on hyvä lähteä ihmisten ilmoille ja tehdä jotakin. Se voisi hiljalleen johtaa onnistuneisiin työnhakuihin.
Mahdollinen huono puoli: Se on sama kuin työkokeilussakin - työtön voi lopulta jäädä varsinaisen työelämän ulkopuolelle, kun on tehty helpoksi teettää työtehtävät siten, että palkkaa ei tarvitse maksaa.
The end! Mukavaa viikonloppua!
Kommentit
Lähetä kommentti