Vaihdevuosioireet - päivitys

 Täytän tänä vuonna, tosin ihan loppuvuodesta, 44. Minulle kävi niin, että esivaihdevuodet / vaihdevuodet alkoivat melko ajoissa. Nyt käsitän, että ensimmäiset oireet alkoivat noin 38-vuotiaana. Hiljalleen oireet lisääntyivät.

Viime kesänä olin tilanteessa, jossa kuumat aallot olivat päivittäisiä. Menkat tulivat epäsäännöllisesti, välillä tilanne muistutti padon murtumista, välillä, hmm, oikein kuivaa kesää :D PMS oli hirveä - mielialat heittelivät hurjasti.

Ehkä pahinta olivat kuitenkin nivelkivut. Tilanne meni sellaiseksi, että varsinkaan olkapäiden kipujen kanssa ei meinannut voida olla. Nivelkipuja en edes tunnistanut vaihdevuosioireiksi. Oli kyllä epätoivoinen olo, kun yritin pitää voimaharjoittelulla lihaksia kunnossa ja tehdä kaiken oikein. Silti sattui niin maan perkeleesti.

Gynellä puhuin tilanteestani. Hän sanoi suoraan, että ei kannata kärsiä turhaan. Olin epävarma lääkkeistä, koska suvussani on rintasyöpätaustaa. Se ei kuitenkaan ole suoraan esim. äidillä tai siskolla. Pohdinnan jälkeen aloitin lääkityksen.

Ihme ja kumma, se poisti nivelkivut ja kuumat aallot melkein välittömästi. Liikunnan harrastamisesta alkoi taas olla oloa parantavia hyötyjä, mikä tosiaankin on kummallisen motivoivaa ;) Myöskin tauko hikoilukohtauksista oli todella tervetullut.

PMS ja menkat helpottuivat myös. Kokemus lääkkeestä on siis ollut hyvä.

Luulen, että olen muun muassa mukavampi perheenjäsen ilman merkittävää, ylimääräistä kipua ja huonoa oloa. Pääasia on tietenkin, että minulla itselläni on parempi olla. Sattuneesta syystä sekä elän vapaa-aikaani että teen töitä varsin sosiaalisessa tilanteessa, eikä rauhallisia hetkiä ole liiemmälti.

Jatkan muun muassa lihasten huoltoa saliharjoittelulla ja pilateksella. Minulla ei ole "rääkkitreeniä", mutta pyrin siihen, että vastusta on sopivasti. Nyt kuntosali taas innostaa toisin kuin loppuvuodesta.

Minulla on varsin säännölliset nukkumisajat, mutta luulen, että hyötyisin, jos saisin useammin herätä vähän myöhemmin kuin töihin pitää herätä :D Etäpäivänä se onnistuisi, mutta herään silloin, kun lapsetkin, pienimpäänkin risahdukseen.

Entäs nautinto - sallin itselleni edelleenkin liian vähän nautinnollisia asioita. Lepo keskellä päivää (ei tarvitse olla nukkumista) on myös hivenen vaikeaa minulle. Täytyy taas kerran oikein listata, millaisista asioista nautin :)