Muun muassa Touhin uutisia - lasten astmatutkimus

Tämä viikko oli onneksi lyhyt. Viikon lopulla alkoi todella iskeä väsymys. Alan olla jo melko hyvässä balanssissa, mutta huomaan, että toipuminen ottaa edelleen aikansa. Samaan aikaan elämä kuitenkin rullaa tasaista tahtia, ja mukana pitäisi pysyä.

Tämän itsenäisyyspäivän meinaan touhottaa lasten kanssa kolmisin. Olen ollut pari viimeistä päivää ihan puhki, mutta viime yönä sain onneksi nukuttua ihan hyvin. Viikonlopullekin on luvassa mukavaa tekemistä - toivottavasti kuitenkin myös tekemättömiä hetkiä.

Täällä pääkaupungissa kerkesi viikonloppuna ja alkuviikosta olla aivan ihana pakkasilma. Harmi kyllä, koko ihanuus suli loppuviikkoon mennessä pois. Kerkesimme lasten kanssa nauttia hetken lumesta ja jäästä, bonuksena ihanan aurinkoinen sää.

Lähdemme siitä huolimatta liikkeelle tänäänkin - lapset jaottelevat säätä hyvään tai huonoon paljon vähemmän kuin me aikuiset. Lisäksi, tunnen tarvitsevani itsekin raitista ilmaa. Kauppakeskukset ja sen sellaiset houkuttelevat paljon vähemmän.

Touhi-raukalle tuli vähän lisähaasteita. Hän kävi lääkärillä, ja siellä todettiin, että toinen putki on lähtenyt korvasta, ja lisäksi nielurisat ovat nyt suurentuneet niin, että hengitykselle pitäisi jäädä enemmän tilaa.

Siispä Touhi on jälleen jonossa leikkaukseen. Leikkausaika irtoaa varmaankin alkuvuodesta, joten meidän ei tarvitse mobilisoida itseämme leikkausmoodiin ainakaan ennen joulua.

Itselläni on asiasta kahtalainen fiilis - toisaalta on hyvä, että Touhia tutkitaan nyt kunnolla. Hän on nimittäin mukana lasten astmatutkimuksessa, johon liittyvät säännölliset tarkastukset. Meiltä tämä vaatii lähinnä annettujen lääkkeiden kirjaamista muistiin ja viemistä tarkastuksiin noin joka toinen kuukausi.

Tutkimuksessa mukana olo on osoittautunut meille kullanarvoiseksi asiaksi. Kylmä tosiasia on, että jo 3-vuotiaamme olisi pelkkänä "rivipotilaana", hän olisi todennäköisesti saanut olla huonosti hengitysilmaa vetävän kurkkunsa kanssa hamaan tappiin asti.

Lisäksi Touhia odottaa rasituskoe astman poissulkemiseksi (no, ihan hyvin hänellä voi olla se astma). Se on tammikuun puolessa välissä.

Koska minulla on lähihistoriassani keskenmenoruljanssi, suhtaudun Touhin "sairaalakierteeseen" pienoisella sydämentykytyksellä. Ei ole mukavaa asioida sairaalassa jatkuvasti. Sekin olisi mukava vaihtoehto, että tulehduskierrelapsemme tulehduskierre viimeinkin helpottaisi.

Seuraavina päivinä keskitymme onneksi (viikonlopusta huolimatta) ihan arkisiin asioihin ja unohdamme sairaalat ja tutkimukset hetkeksi.

PS. Melkein kaksi Harry Potteria on nyt luettu, jee! Naakka on aivan koukussa taikamaailmaan.

PPS. Aloitan tänä viikonloppuna ainakin käsi- ja yläselkäjumpan...hyvin kevyesti kuitenkin. Kroppa alkaa olla todella jumissa, kun en ole viiteen viikkoon jumpannut. Eipä ole löytynyt energiaa,

PPPS. Naakan suunnitelmat ekaluokan suhteen alkavat myös selkeytyä. Suunnitelmissa on 2-kielinen luokka, siis sellainen, johon voi mennä, vaikka vanhemmat olisivatkin yksikielisiä juntteja ;)