Kalakukko sulamassa

Kun pohdin, mitä voisin blogiini kirjoittaa, totesin, että minulla on vähän pysähtynyt olo. Moneen asiaan voisi tarttua, mutta se tarttuminen ei tunnu nyt oikein innostavan. Luulen, että aivoni alkavat nyt toipua loppusyksyn opiskelurutistuksesta :D 

Yksi essee on vielä jäljellä, ja senkin aion palauttaa tänään. Olen vääntänyt sitä nyt parisen viikkoa joulunpyhät poislukien. Kolme suoritettua arvosanaa menivät läpi erinomaisesti, kaksi kolmesta täysillä pisteillä. 

Mikähän siinä on, että edelleen pohdin noiden viitosten (siis asteikolla 1-5) olevan jonkinlaisia armoviitosia. En voi uskoa, että ehkä tenttivastaukseni ovat oikeasti olleet hyviä. Oikeastaan näitä suorituksia pitäisi jotenkin juhlistaa.

Mitenkäs tänään? Luulenpa, että meillä piipahtaa itse kunkin ystäviä kylässä. Lapsista todellakin huomaa, että ovat hengailleet lähinnä aikuisten kanssa suurimman osan lomaa. Molemmilla tuntuu olevan ylimääräistä energiaa varsinkin ilta-aikaan.

Omaan "tekemättömyyteeni" olen päättänyt olla kiinnittämättä huomiota - keksin yleensä omat projektini, kun aivoni saavat tilaa niitä kehitellä. Lisäksi on taloudenhoito ja sen sellainen, ja täytyy sitä palkkatyötäkin varmaan nyt kevääksi hakea ;) 

Eräs aikuinen ystäväni (erotuksena lasten ystävistä) tulee meille illemmalla kylään. Aikuisvieraiden määrä viime maaliskuusta lähtien on todella pieni - tätä vierailua on todella odotettu. Tämä vieras on myös Naakan kummitäti, joten ilo kyläilystä on moninkertainen.

Aloin eilen varovasti taivutella itseäni kuukausien opintoputken jälkeen. Se ei tehnyt mitään tulosta "putken" aikana, vaan kärsin sitten oikein urakalla opiskelun ohessa. Nyt toiveenani on, että yläselän saisi taas vähän parempaan kuntoon.

Kunnon lenkillekin olisi mukava päästä. Tänään Helsingin sää on melkein yhtä tylsä kuin näköjään muutenkin ;D Maa on yön jäljiltä valkoinen, mutta vettä sataa. Katsotaan, josko ulkoilu sujuisi sitten kun sade toivon mukaan lakkaa tai muuttuu jopa lumeksi.

Niin liikkumisessa kuin muussakin, luulen että lempeys itseä kohtaan on nyt parasta lääkettä. Takana on monta kuukautta 12-tuntisia opiskelupäiviä myös viikonloppuisin, eli arvatenkin otan nyt vähän rauhallisemmin. 

PS. Nyt on lähinnä pohdinnassa, mitähän herkkuja sitä illaksi laittaisi - minulla on nyt kalakukko sulamassa.

PPS. Hyasinttini päätyi näyttämään oikein mukavalta, vaikka se sojottaakin outoon suuntaan.

PPPS. Eräs lahjakortti, kirjakauppaan, polttelee nyt taskussa. En ole pitkään aikaan ollutkaan yhtä innoissani yhdestäkään lahjakortista näin paljon.