Väsyminen, kampaajalla ja Dingo

Tällä viikolla minulle kävi niin, että tuli fyysinen väsymys. Se johtui ihan siitä, että keskiviikkona kävelin olosuhteiden pakosta (hyvää liikuntaa toki) noin 13 kilometriä. Ahnehdin hieman, ja menin seuraavana aamuna salille. 

Siellä treeni ei kulkenut. Kompuroin harjoitukset jotenkin läpi, mutta olin koko loppupäivän aivan naatti - ja seuraavankin. Minun on pitänyt ottaa todella rennosti. Nyt alkaa olla tunne, että jaksan taas tehdä asioita. Tosin eilenkin oli jo, mutta silloin en päässyt mihinkään.

Tänään olisin käynyt salilla tekemässä muutaman jutun, mutta pitää viedä Naakka kampaajalle. Kävimme eilen Touhin kanssa, ja tuli hyvät tukat. Tänän illalla pääsen kumminkin Pilatekseen, joka starttaa kuukauden talvitauon jälkeen.

Opin tästä, että välillä täytyy myös olla paikallaan eikä vaatia itseltään liikoja. Toinen asia, jonka takia tarvitsee ottaa vähän rauhallisemmin, on yskä. Heti kun tuli muutamia pakkaspäiviä, astmaattinen yskäni starttasi. 

Tällä viikolla erityisen mukava tapahtuma oli eilinen. Pääsimme perheen toisen aikuisen kanssa katsomaan Dingo-elokuvaa ihan kaksin. Spesiaalimmaksi tapahtuman teki, että lapset jäivät siksi aikaa kaksin kotiin.

Sovimme isovanhempien kanssa, että lapset voivat soittaa heille, jos tulee kriisi (tai pienempi huolenaihe). Hyvin lapset olivat kuitenkin pärjänneet ja ehkä oli hauskaakin, kun vanhemmat olivat poissa. Tosin Touhi ilmoitti, että tuli ikävä.

Olen vähän liian nuori Dingo-sukupolven edustajaksi. Olen kuitenkin kuulemma nukkunut päiväuniani Dingon tahdissa, kun pihan isot tytöt luukuttivat kappaleita kerrostalon pihalla. Ehkä siksi olen tykännyt aina Dingosta, erityisesti kappaleiden sanoitusten tähden. Elokuva oli hyvä, ja liikutuin lopussa oikein kunnolla.

Tänään olemme päiväsellä Naakan kanssa kaksin. Naakalla on kampaaja noin tunnin päästä, mutta emme ole suunnitelleet muuta ihmeellistä. Naakka kertoikin haluavansa rentoutua tänään - se sallittakoon.

Minun täytyy varmaankin hieman suunnitella alkavaa viikkoa - lähinnä ruoka-asioiden takia. Olen nykyään töissä eväiden kera, mikä tuottaa hieman päänvaivaa ajoittain. Hyvin on kuitenkin tähän asti sujunut.

Olen tehnyt havainnon, että kotiasiat edistyvät parhaiten, kun on itse välillä kotona :D Minulla tuppaavat jäämään projektit keskeneräisiksi, koska olen aina lähdössä vähintäänkin lenkille. Vaikka liikkuminen on hyvä juttu, tulee loppuun saatetuista projekteistakin hyvä olo. 

PS. Lasken paikallaanoloon myös esimerkiksi palapelin tekemisen. Tykkään tehdä niitä aina talvisin. Meillä on tilat vain 500-palaisille, ja onneksi T. sai joulupukilta moottoripyöräpalapelin. Annan toki palapelin omistajan välillä osallistua ;) 

PPS. Bändien tarinan kertovista elokuvista olen aina tykännyt. Se on vähän niin kuin dokumentti, mutta ei kuitenkaan.

PPPS. Keksin kyllä aina uusia kotiprojekteja, kun vanhat on saatettu loppuun ;)