Lemmikkipäivitys

Minun on pitänyt monta kertaa kirjoittaa päivitystä lemmikkien kuulumisista. Se on vain jäänyt. Meillähän lemmikit vähenivät reippaasti, kun viimeinen gerbiili siirtyi talvella ajasta ikuisuuteen. Sen jälkeen puolisollani todettiin "hiiriallergia". Hän kävi siis allergiatesteissä. Näillä näkymin uusia hiirulaisia ei meille tule.

Täytyy sanoa, että ikävöin gerbiileitä ja lemmikkijyrsijöitä. Lievitän ikävääni lueskelemalla facen jyrsijäryhmiä. Kun käyn eläinkaupassa hankkimassa akvaariojuttuja, tsekkaan aina läpi kaiken muunkin. 

Nykyisellään meillä on akvaario, jossa on kaloja ja yksi sukarapu. Yksi siksi, että kongontetrat taisivat pistellä loput suihinsa, kun sukaravut tulivat meille poikasina. Leväsukarapuhan on isompi kuin muut lajit, mutta se ei ilmeisesti riittänyt. Onneksi nyt jäi edes yksi ainokainen.

Akvaario on toipunut viime syksyn ja talven leväongelmasta. Hankin sinne useita nopeasti kasvavia kasveja, ja erityisesti vedensuosikki on täyttänyt tilaa upeasti. Vallisneriakin on taas innostunut. Akvaario näyttää oikein eloisalta.

Hankimme alkuvuodesta albiinopartamonnin, jonka nimesimme Suzanneksi. Hän ei kuitenkaan elänyt pitkään, joten seuraajaksi päätyi maatiaispartamonni Alexander. "Alex" elelee ja kasvaa oikein kivasti. 

Huomaan, että tykkään oikein paljon kongontetroista. Pojat ovat näyttäviä, "sateenkaarenvärisiä" ja tytöt "silakoita". Parvi on nopealiikkeinen ja eläväinen, ja kaikki ovat toistaiseksi hengissä. Myös Helmirihmakala voi oikein hyvin.

Meidän sauvasirkkala elelee omaa elämäänsä. Viime aikoina meille on syntynyt uusia sauvavauvoja, ja niistä tulee seuraavan vuoden sukupolvi. Sauvasirkan elinikä on noin yksi vuosi, ja vuoden aikana on saatava aikaiseksi uusi sukupolvi. Meilä homma näyttää turvatulta.

Kissahaave "kummittelee" meillä puheissa. Varsinaisesti asia voidaan konkretisoida vasta sitten, kun olemme muuttaneet uuteen asuntoon. Ehkä emme sielläkään pääse konkretiaan ihan heti, koska muutto vaatii kaikenlaista työtä muutenkin.

Kissan hankinta tuntuu minusta jännittävältä, koska minulla ei ole kokemusta kissasta lemmikkinä. Uskon kuitenkin, että selviämme, kun hankimme tietoa. Onneksi tunnemme kissanomistajia, jotka toivottavasti antavat meille neuvoja.

PS. Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota akvaarioon esimerkiksi puhelimen tuijottamisen sijaan. Sepäs onkin paljon mukavampaa. Ruokintahetket ovat erityisen hauskoja, mutta muutenkin akvaariossa sattuu ja tapahtuu. Piikkisilmätkin näyttäytyvät välillä - harvoin kuitenkaan luikertelevat ihan näkösälle.

PPS. Sauvasirkat ovat edelleen oikein rauhallista katsottavaa, mikäli haluaa akvaariota seesteisemmän näyn. Ihmettelen yhä niiden kykyä näyttää ihan puukepeiltä.

PPPS. Ehkäpä se kissakin tykkää akvaariosta - ainakin niin olen monista kissoista kuullut.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihdevuosioireet - päivitys

Kokeilussa ryhtiliivi

Sauvasirkan (ja meidän tuleva) viimeinen matka