Elokuun puisto-oleilua ja puutarhaakin

 Ensimmäiset viikot kesäloman jälkeen ovat olleet todella työteliäitä. Alkuviikosta minulle iski jo jonkin tason ahdistus, kuten minulle on tapana iskeä, mikäli kuormitustaso kasvaa liikaa. Olen onneksi kyennyt jonkin verran rauhoittamaan tilannetta.

Mukana on kuitenkin kivaakin: keskiviikkoiltana pysähdyimme Sibeliuspuistossa jätskillä (tämä oli ehkä kesän viimeinen irtojäätelö). Lapset jatkoivat tarkastella Sibelius-monumenttia kauan ja monelta suunnalta. Itse pidän monumentista myös, enkä olekaan käynyt sen lähellä moneen vuoteen. 

Lapset bongasivat leikkipaikan monumentin läheisyydestä. Emme olleet koskaan ennen käyneet siellä. Jopa meidän isomman lapsen saa innostettua vielä leikkipuistoon, mikäli paikka on hänelle uusi. Nuorempi tulee mukaan mihin vain puistoon :D 

Puisto oli kivasti suunniteltu ja vähän erilainen kuin puistot, missä olemme käyneet. Paikka ei ollut järin iso, mutta siellä oli muun muassa muutama "soitin", joista varsinkin Touhi tykkäsi. On myös aina plussaa, mikäli hänelle järjestyy liikuntatuokio ;) 

Puistossa kävellessä tein huomion, että kappas, nythän on vielä kesä! Okei, meteorologien mielestä ei, mutta nurmi oli vihreää, puissa oli lehdet ja kukat kukkivat. Jännä, miten nopeasti töihin palattua unohtuu, että vuodenaika ei ole edes vielä vaihtunut.

Tänä viikonloppuna olen päättänyt sitkeästi elää loppukesää - ainakin aion käydä leikkaamassa ruohon puutarhapalstalta. Siellä on todella kesken pensaiden madaltaminen. Toisen sain valmiiksi, mutta toinen pitää vielä leikata ja oksat pitää pilkkoa pieniksi käsipelillä.

Muuttopäivämme tai oikeastaan -viikkomme alkaa varmistua. Se kyllä hirvittää jonkin verran :D Todella paljon pitäisi vielä tehdä inventaariota ja toisaalta miettiä, miten pitää pakata. Käytämme muuttofirmaa ihan mielenterveytemme vuoksi.

Tuntuu edelleenkin siltä, ettei kukaan perheestä ole vielä kunnolla sisäistänyt, että olemme muuttamassa. Toisaalta, ehkä hommaa ei kannata hermoilla liikaa. 

Sellainen muutos minun elämääni on tullut, että päätin kokeilla erästä ruokavaliota. Se on "vähähiilari", mutta ei kovin totinen. Kirjoitan siitä lisää myöhemmin. Tunnelmat nyt ensimmäisen viikon aikana ovat olleet lähinnä: kappas, en ole tuotakaan vihannesta / juuresta / yrttiä juuri keittiössäni aiemmin nähnyt. 

PS. Nautin, kun lapset ovat edelleen siinä iässä, että lähtevät melko moneen paikkaan kanssamme. 

PPS. Nyt olisikin hyvä aika käydä vaikkapa kasvitieteellisessä puutarhassa ihailemassa ruusuja!

PPPS. Olen jälleen kerran kiitollinen, kun puutarhapalstan hoito alkaa olla tänä kesänä loppusuoralla. On ollut mukavaa, mutta täysien työpäivien ja muun arjen kera se on vähän liikaa.