Rouva Niskanen

 Käväisimme viime viikonloppuna mökillä. Se oli ihmeellinen päivä - lämpötila kipusi vielä pariinkymppiin. Nyt taitaa olla, ettei ihan sellaisia lämpötiloja tule kuin sitten ensi vuonna. Syksyä elämme nyt. Naakka jäi tällä kertaa mielummin kavereiden kanssa kaupunkiin. Hän sai luvan jäädä. Jos kavereita olisi ollut vain yksi, olisin pyytänyt tytöt mukaan. Kahta kaveria autoon ei meidän perheen lisäksi valitettavasti mahdu.  Agendana oli porukalla nostaa laitureiden osat "talviteloille".  Hommaa hoitivat lähinnä puoliso, pappa ja Touhi. Kävin kurkkaamassa työntekoa, mutta totesin sen olevan tällä kertaa oikein miehistä puuhaa :D En sitten viitsinyt tuppautua.  Touhi kyllä oli mukana. Hän ruuvasi ruuveja irti, ja kantoi kaikenlaista eestaas. Touhin luonne on sellainen, että vaikka hän ei etukäteen tiedä osaavansa, hän tykkää yrittää. Käytännöllisesti katsoen hän on erilainen kuin esimerkiksi minä.  Kuvasin aika paljon. Viime aikoina olen huomannut, että valokuva...

 Kävelin eilen rauhallisen lenkin. Syksy on selvästi tullut. Päästyäni puutarhapalstan kohdalle koin kuitenkin muutaman yllätyksen. Palstalla oli yksi ihan hyvänkokoinen kesäkurpitsa. Käyn hakemassa sen, joku päivä. Maksaruoho kukki vaaleanpunaisena, myös minttu kukki. Jopa maissi, joka ei kasvanut tänä kesänä kunnolla, kasvatteli kahta tähkää. Niistä kyllä tulee aika pieniä, jos ehtivät kypsyä lainkaan.  Lämpimästä ja kosteasta syksystä on siis jotakin hyötyä. Palstalla pitää tehdä vielä vähän oksien silppuamista. Lisäksi ajattelin istuttaa tulppaaneja sekä valkosipulit. Sipuleitakin harkitsen. Ylipäätään, pitäsi pohtia perennoja, jotka kukkivat alkukesästä tai syksyllä - niitä on ehdottomasti liian vähän. Touhi kotiutui yökyläkaverilta myöhään iltapäivällä. Oli valvottu myöhään ja herätty aikaisin - hauskaa oli kuitenkin ollut. T. ei tykännyt, kun ei saanut läppäriä (meillä on taas vähän enemmän rajoituksia päällä). Meni vähän kitinäksi, toisaalta syötykin oli aika vähän, j...

 "Opettele ulkoa" , oli ihan normaali opettajan lause 90-luvulla. Minäkin vietin oikein paljon aikaa opettelemalla ulkoa englannin sanoja, Suomen vesistöjä, ompelukoneen toiminnan (yläkoulun kässänope ei tykännyt minusta, joten ei myöskään tykännyt ohjeistaa minua). En tietenkään enää muista ulkoa moniakaan asioita. No, muistan uuden testamentin kirjat, koska riparilla opetettiin laulu, johon kirjat sisältyvät oikeassa järjestyksessä ;) Muistan vielä lapsuudenystävieni lankapuhelinnumeroita (tämä taitaa olla sukupolvikokemus). Viimeisiä suuria ulkoa opettelemisen kokemuksia taisivat olla tenttiinluvut 2000-luvun yliopistoelämässä. Siellä sain perustan nykyiselle ammatilliselle osaamiselleni. Vaikka itse sanonkin, se perusta on aika hyvä. Jossakin vaiheessa kaikki muuttui. Alettiin puhua, että asioita ei kannata opetella ulkoa, vaan pitää oppia etsimään tieto oikeasta paikasta. Näitä tiedonetsimispaikkoja alkoi olla yhä enemmän, lopulta ne löytyivät jokaisen taskusta. Tiedonh...

 Minulla on lomaa tällä viikolla. Se on tuntunut ihan mukavalta. Maanantaina ohjelmaani kuului kokkausta (itsetehdyt kalapuikot sekä kanalla ja kasviksilla täytetyt tortillat). Uuden ruokavalion myötä olen pääasiassa valmistanut esim. omat työlounaani, mikä oli harvinaisempaa aiemmin. Touhi tuli kipeäksi heti lauantai-iltana yökylän jälkeen. Hän on ollut yskäinen ja nuhainen. Naakka tuli kipeäksi sunnuntaina. Touhi menee luultavasti tänään kouluun, mutta Naakka jää vielä flunssailemaan kotosalle.  Minullakin tuntuu nyt hieman nenässä ja kurkussa. Katsotaan, eteneekö homma vai selviänkö tällä. Minun piti lähteä tänä aamuna uimahalliin, mutta sitä kannattaa nyt ehkä siirtää. Psykoterapiakin olisi tänä iltana.  Maanantaina kävin gynegologilla "vuositarkastuksessa". Kaikki oli onneksi hyvin. Munasarjat olivat pienet ja hiljaiset, sen kyllä arvasinkin. Kaikki viittasi vaihdevuosien etenemiseen. Tämäkin oli oletettavissa.  Lääkäri otti puheeksi, että mikäli oireet vielä ...

Kun omat lapseni olivat aivan miniskidejä, katsoin välillä kadehtien perheitä, joilla oli isompia lapsia. Moni asia näytti helpolta, ja lapset harrastivat ja tekivät muutenkin kaikkea mielenkiintoista. Ajattelin, että Naakan ja Touhin pikkulapsivaihe ei lopu millään.  Kuinkas sitten kävikään? No, klassisesti. Vuodet vierivät, ja nyt minulla on kaksi isoa lasta. Onneksi he ovat vielä lapsia. Sallin heidän kasvunsa, mutta välillä haluaisin ajan pysähtyvän. Esimerkiksi, tajusin juuri, että T:llä on vuoden päästä nelosluokkalaisten itsenäisyyspäivän tanssiaiset, jestas! Onko isojen lasten kanssa ihanaa ? No on! Olen saanut fiksuja, pohtivia lapsia. Saan edelleen seurata riehumista ympäri kämppää ja leikkiä. Lapsuuden leikit eivät ole onneksi vielä ohi. Yökyläläiset leikkivät muun muassa piilosta. Toki Naakka, 12, on saanut uusia kiinnostuksenkohteita. Nyt kiinnostavat erityisesti erilaiset kauneudenhoitotuotteet. Olen joutunut vähän stoppaamaan, kun ihan kaikkia tuotteita ei ole tarko...

Sain ikävän viestin. Minun kanssani samanikäinen ystävä on todennäköisesti (ei täysin varmasti kuitenkaan) vakavasti sairas. Niin vakavasti, että aikaa ei välttämättä ole paljon. Tai sitten...toivoa on hieman enemmän.  Pahinta on pelko ja epätietoisuus. En ole kuvitellut, että olemme kuolemattomia, mutta ehkä sittenkin olen. Toisaalta on kai tervettäkin, että nelikymppinen ei mieti kuolemaa aktiivisesti koko ajan. Nyt sitäkin mahdollisuutta on pakko miettiä. Asia on pyörinyt mielessä koko viikon. Onneksi arki on hektistä ja tekemistä on paljon. Rauhallisempina hetkinä asia tulee kyllä sitten mieleen. Kuitenkin, emme voi tällä hetkellä kuin odottaa. Onneksi pystyimme tapaamaan ihan tuoreeltaan (ihan sattumalta oli sovittu yhteistapaaminen) juuri viime viikonloppuna.  Aika näyttää. Toivottavasti asia ratkeaa edes jonkin verran toiveikkaalla tavalla. Prosentit eivät valitettavasti ole puolellamme. Minulla on ensi viikolla lomaviikko. Se on kyllä helpotus. Syksy on ollut todella...

 Arki on kyllä arkea - jotenkin tuntuu, että en kerkeä useinkaan istumaan alas (toki istun paljon, liikaakin) ja miettiä, mitä kaikkea onkaan tapahtunut. Siksi päätinkin pohtia, mitä tämän viikon eri päivinä tapahtui. Maanantai oli muutamallakin tavalla poikkeava päivä. Menin aamulla normaalisti töihin. Siihen se normaalius loppui. Kerkesin olla paikan päällä viisi minuuttia, kunnes tuli kuulutus, että rakennuksessa on vesivahinko, ja kaikkien pitää poistua välittömästi. Pakko sanoa, että olin oikein tyytyväinen ylimääräisestä etäpäivästä. Kerkesin tehdä paljon rästihommia. Illalla menin puutarhapalstalle, ja tulin pistäneeksi matalaksi toisenkin angervon. Se oli hivenen raskas urakaa, mutta olin kyllä tyytyväinen, että homma tuli tehtyä. Nyt en riko puutarhapalstan määräyksiä pensaiden korkeuden suhteen. Tiistaina  oli aivan normaali työpäivä. Minulla oli töissä uuden ruokavalion mukaista evästä, tomaattista lohipannua. Jos jotakin, ruokavalio on tuonut maistuvat ruuat myös...