Ikkunoiden ympäröimänä
Nopea päivitys tältä päivältä: olen virallisesti aloittanut ikkunoiden pesun. Useimmiten pesut on tässä huushollissa suoritettu ulkopuolisten toimesta, mutta nyt on asialla rva. Kun ikkunoiden pesu tuli puheeksi pari viikkoa sitten, isäni toi minulle vähällä käytöllä olleen ikkunanpesimen kokeiluun, ja sanoi muuten, ettei ota sitä enää takaisin.
Hahaa, laite on aika hauska. Itse pesu tapahtuu rätin ja ikkunanpesusuihkeen kanssa, mutta kuivaus tuolla laitteella, joka kuulostaa aivan rikkaimurilta. Peseminen ainakin alkoi hauskasti.
En olisi rva, mikäli en paloittelisi projektia oikein pieniin osasiin. Tämän päivän tavoite oli koneeseen tutustuminen ja tuntuman ottaminen. Asuntoni on täynnä eri kokoisia ikkunoita - isot aukeavat normaalisti, pienet ylhäältä alas.
Pesin siis kokeeksi muutaman ikkunan keittiöstä - hyvin meni! olen kuitenkin päättänyt, että meidän asuinkorkeudellamme en aio suorittaa korkeiden ikkunoiden pesua yksin. Eihän ihminen niin helposti horjahda, mutta kun vahinko sattuu, niin se sattuu äkkiä.
Jatkan hommaa huomenna niin monella sisäikkunalla kuin jaksan. Katsotaan, kerkeänkö loppusuoralle tänä viikonloppuna.
Huomaan vapaaviikonloppujeni (mikäli olen kotona) noudattavan samaa kaavaa: siivoan hetken, luen kirjaa hetken, katselen telkkaria hetken...ja sitten taas alusta. Kyllä minä kodin ulkopuolellekin jalkaudun, mutta kotona olo koostuu pääasiassa näistä.
Koska vietän arkivapaanikin muualla, ei yksin kotona oloa oikein kerry. Huomaan kuitenkin kaipaavani sitä, varsinkin kun olen vielä niin tiiviisti lasteni kanssa. Katsotaan, tuleeko tuntemuksiini muutosta, kun Touhi aloittaa tarhan kesäloman jälkeen.
Itse asiassa minun piti edetä huominen saman kaavan mukaan, mutta sainkin yllättäen kutsun ystävälleni kylään, joten menen tietysti sinne!
Ei tarvitse kuin niskaa kääntää, niin rusahduksesta huomaa, kuinka jumissa taas olen. Isommat verryttelyt saavat kuitenkin vielä odottaa, sillä astmaattisuus on vielä siinä vaiheessa, että hengästyminen aiheuttaa lähinnä tikahtumisen. Eilen piti ottaa avaavaa lääkettä pariin otteeseen, mutta sen jälkeen hengittäminen taas sujui normaalisti.
Kun exäni on lomalla, minulla on oletettavasti enemmän aikaa myös liikkumiseen. Lastenhoito on vienyt käytännöllisesti katsoen koko kevään, mutta nyt pitäisi olla viisi viikkoa vähän rauhallisempaa aikaa.
Ennen kuin kolme viikkoa sitten sairastuin, olin ottanut tavakseni jumpata vähän joka ilta. Kun taas vähän toivun, jatkan samaa systeemiä. Kyseessä on ehkä 10 minuuttia jumppaa, mutta sekin on parempi kuin ei mitään.
Tässä se kaunotar on - tulemme viettämään oikein paljon aikaa yhdessä seuraavat päivät!
Tähän taas uppoudun niin usein kuin on mahdollista. En vielä ole keksinyt, kuka mahtaa olla murhaaja:
Hahaa, laite on aika hauska. Itse pesu tapahtuu rätin ja ikkunanpesusuihkeen kanssa, mutta kuivaus tuolla laitteella, joka kuulostaa aivan rikkaimurilta. Peseminen ainakin alkoi hauskasti.
En olisi rva, mikäli en paloittelisi projektia oikein pieniin osasiin. Tämän päivän tavoite oli koneeseen tutustuminen ja tuntuman ottaminen. Asuntoni on täynnä eri kokoisia ikkunoita - isot aukeavat normaalisti, pienet ylhäältä alas.
Pesin siis kokeeksi muutaman ikkunan keittiöstä - hyvin meni! olen kuitenkin päättänyt, että meidän asuinkorkeudellamme en aio suorittaa korkeiden ikkunoiden pesua yksin. Eihän ihminen niin helposti horjahda, mutta kun vahinko sattuu, niin se sattuu äkkiä.
Jatkan hommaa huomenna niin monella sisäikkunalla kuin jaksan. Katsotaan, kerkeänkö loppusuoralle tänä viikonloppuna.
Huomaan vapaaviikonloppujeni (mikäli olen kotona) noudattavan samaa kaavaa: siivoan hetken, luen kirjaa hetken, katselen telkkaria hetken...ja sitten taas alusta. Kyllä minä kodin ulkopuolellekin jalkaudun, mutta kotona olo koostuu pääasiassa näistä.
Koska vietän arkivapaanikin muualla, ei yksin kotona oloa oikein kerry. Huomaan kuitenkin kaipaavani sitä, varsinkin kun olen vielä niin tiiviisti lasteni kanssa. Katsotaan, tuleeko tuntemuksiini muutosta, kun Touhi aloittaa tarhan kesäloman jälkeen.
Itse asiassa minun piti edetä huominen saman kaavan mukaan, mutta sainkin yllättäen kutsun ystävälleni kylään, joten menen tietysti sinne!
Ei tarvitse kuin niskaa kääntää, niin rusahduksesta huomaa, kuinka jumissa taas olen. Isommat verryttelyt saavat kuitenkin vielä odottaa, sillä astmaattisuus on vielä siinä vaiheessa, että hengästyminen aiheuttaa lähinnä tikahtumisen. Eilen piti ottaa avaavaa lääkettä pariin otteeseen, mutta sen jälkeen hengittäminen taas sujui normaalisti.
Kun exäni on lomalla, minulla on oletettavasti enemmän aikaa myös liikkumiseen. Lastenhoito on vienyt käytännöllisesti katsoen koko kevään, mutta nyt pitäisi olla viisi viikkoa vähän rauhallisempaa aikaa.
Ennen kuin kolme viikkoa sitten sairastuin, olin ottanut tavakseni jumpata vähän joka ilta. Kun taas vähän toivun, jatkan samaa systeemiä. Kyseessä on ehkä 10 minuuttia jumppaa, mutta sekin on parempi kuin ei mitään.
Tässä se kaunotar on - tulemme viettämään oikein paljon aikaa yhdessä seuraavat päivät!
Tähän taas uppoudun niin usein kuin on mahdollista. En vielä ole keksinyt, kuka mahtaa olla murhaaja:
Kommentit
Lähetä kommentti