Sinfonia soikoon!

Taas on viikko loppumassa...mitähän tälläkin viikolla on tehty? Olen kuunnellut aamuisin työmatkalla Sibeliuksen sinfonioita. Kuulostaa ehkä hassulta ja suureelliselta, mutta olen edennyt jo melkein neljännen sinfonian loppuun saakka.

En ole mikään suuri klassisen musiikin tuntija, genre tuli ainakin pintapuolisesti tutuksi niinä vuosina, jolloin harrastin aktiivisesti pianonsoittoa. Koulussa, yläasteella, klassista musiikkia taidettiin ainakin jonkin verran käsitellä.

Klassinen musiikki mielletään kenties eliitin harrastukseksi, mutta olen kyllä ihan perusjuntti :D Tykkään musiikista "tarinana", ja jos pop-. rock -tai vaikkapa heavykappale kestää keskimäärin 3-6 minuuttia, pääsen sinfoniaa kuunnellessa nauttimaan pitkästä tarinasta.

Lisäksi tuntuu hauskalta matkustaa metrolla läpi lähiöiden "ylevää" musiikkia kuunnellen. Miinuksena voisin mainita äänenvaihtelut, ja liikenteen kohinassa hiljaisemmat hetket peittyvät välillä kokonaan. 

Kipuviikko, siis niskan ja selän, on ollut kohtalainen. Kun yläselkäni alkaa jännittyä (noin viikko hieronnan jälkeen), on vuorossa kipu- ja rasituspäiviä sekä aina muutama tasaisempi päivä välissä.

Huimauksiakin esiintyy, vaikkakin lievänä. Silti ärsyttää, kun yritän keskittyä elämääni, ja koko ajan keinuttaa vähän. Se on vain pakko hyväksyä osaksi elämääni, mutta en vain aina osaa olla tasaisen hyväksyvällä tuulella.

Kuukausi on mennyt hyvin pitkälle sairastaessa ja sen jälkeen infektioastman kanssa. Nyt minulla on lapsivapaa viikonloppu, ja olen asettanut jokaiselle päivälle tavoitteeksi kävellä 11 000 askelta. Tänään onnistuin tavoitteessani, toivottavasti myöhemminkin.

Eilen meillä oli kiva ulkoiluhetki illalla oman pihan lasten kanssa. Tarvittiin WhatsApp-viesti, ja pian Naakalla ja Touhilla oli pihassa seuranaan neljä leikkikaveria. Touhi yllätti minut kiipeilytaidoillaan - hän nähtävästi pääsee kiipeämään pihamme kiipeilytelineeseen, jonka köysitikkaiden alin askelma on Touhin hartioiden tasolla...

Tänä viikonloppuna minulla ei ole erityisiä velvollisuuksia, eli otan pari vapaapäivää levon kannalta. Se onkin tervetullutta, vietin viimeksi vapaaviikonloppua kotona yli kuukausi sitten. Kaikenlaista askaretta toki on, mutta jos en jaksa, jääköön kesken.

PS. Tänään on autolautta Estonian uppoamisen vuosipäivä. Muistan tarkkaan, missä olin, kun kuulin uppoamisesta - olin seiskaluokalla koulussa, ja historian opettaja kertoi siitä. Oppitunnin aihe muuttui.

PPS. Tänään viettää syntymäpäiviään eräs ihana 1-vuotias tyttö Australiassa asti! Onnea kovasti sinne valtamerten taa!






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys