Niskavamma muistuttaa itsestään
Pahempia oireita niskan kanssa tulee enää suhteellisen harvoin - yleensä selviän kivuilla ja jäykkyydellä. Tänään ja eilen niitä oireita on ollut. Flunssan jälkeen sain kovan yskän. Olin töistä pois pari päivää sitten rauhoittaakseni tilanteen.
Yskä talttui, ja palasin töihin. Toki yskin edelleen, mutta en infernaalisesti, kuten alkuviikosta. Yskä aiheuttaa nopeaa, tärähtelevää liikettä niskaan. Sen ansiosta oikea kallonpohjani (ja niskan oikea puoli) on ollut todella kipeä.
Minulla on ollut myös jonkin verran huimausta, ja pään kääntely on aiheuttanut oksettavaa oloa. Hyvä puoli tässä on, että se yskä rauhoittui. Nyt lepuutan mahdollisuuksien rajoissa ja syön pienen särkylääkekuurin.
Vanha vamma muistuttaa itsestään ja aiheuttaa oireita aina, kun niskaan osuu nopeaa, toistuvaa liikettä. Viimeksi minulla oli tällainen olo heinäkuun puolessa välissä - silloin kun aloitin jumppaamisen.
Ensimmäisessä jumppavideossa, jonka ystäväni kanssa tein, sattui olemaan nyrkkeilyliikkeitä. Ne eivät näemmä sovi minulle lainkaan. Jumpan jälkeen oli melkein samanlainen olo kuin nyt. Silloin ymmärsin (ja pystyin) lopettamaan vääränlaiset harjoitteet.
Voiko näille oireille tehdä mitään? Ei oikeastaan. Ne eivät helpota ainakaan liikkeellä tai venytyksillä. Lepo ja tulehdustilan stoppaaminen ovat ainoat keinot. Toivottavasti pääsen mahdollisimman vähällä.
Luulen, että sekä flunssa että yskä alkavat onneksi olla ohi. Viikonloppuna vaihdamme vähäksi aikaa maisemaa, ja lapset pääsevät maaseudulle, pihalle leikkimään. Uskon, että pieni vaihtelu tekee hyvää minullekin.
Mitään suuria tavoitteita työpäivien lisäksi en ole lähiajalle asettanut. Pari viikkoa sairastamista on ottanut sen verran voimille, että kuljen vähän hitaalla, kunnes voimistun. Ostin sentään vitamiiniporetabletteja kaupasta :D
Huomenna meillä kyläilee pitkästä aikaa eräs ystäväni. Keksin (omasta mielestäni) hauskan ruokalajin: ruokasalaattia (salaatti kera makaronin ja edampalojen) 1990-luvun lopun tyyliin. Söimme kyseistä salaattia monen monta kertaa ollessamme vielä parikymppisiä. Lapsille täytynee tarjota jotakin muuta.
Yskä talttui, ja palasin töihin. Toki yskin edelleen, mutta en infernaalisesti, kuten alkuviikosta. Yskä aiheuttaa nopeaa, tärähtelevää liikettä niskaan. Sen ansiosta oikea kallonpohjani (ja niskan oikea puoli) on ollut todella kipeä.
Minulla on ollut myös jonkin verran huimausta, ja pään kääntely on aiheuttanut oksettavaa oloa. Hyvä puoli tässä on, että se yskä rauhoittui. Nyt lepuutan mahdollisuuksien rajoissa ja syön pienen särkylääkekuurin.
Vanha vamma muistuttaa itsestään ja aiheuttaa oireita aina, kun niskaan osuu nopeaa, toistuvaa liikettä. Viimeksi minulla oli tällainen olo heinäkuun puolessa välissä - silloin kun aloitin jumppaamisen.
Ensimmäisessä jumppavideossa, jonka ystäväni kanssa tein, sattui olemaan nyrkkeilyliikkeitä. Ne eivät näemmä sovi minulle lainkaan. Jumpan jälkeen oli melkein samanlainen olo kuin nyt. Silloin ymmärsin (ja pystyin) lopettamaan vääränlaiset harjoitteet.
Voiko näille oireille tehdä mitään? Ei oikeastaan. Ne eivät helpota ainakaan liikkeellä tai venytyksillä. Lepo ja tulehdustilan stoppaaminen ovat ainoat keinot. Toivottavasti pääsen mahdollisimman vähällä.
Luulen, että sekä flunssa että yskä alkavat onneksi olla ohi. Viikonloppuna vaihdamme vähäksi aikaa maisemaa, ja lapset pääsevät maaseudulle, pihalle leikkimään. Uskon, että pieni vaihtelu tekee hyvää minullekin.
Mitään suuria tavoitteita työpäivien lisäksi en ole lähiajalle asettanut. Pari viikkoa sairastamista on ottanut sen verran voimille, että kuljen vähän hitaalla, kunnes voimistun. Ostin sentään vitamiiniporetabletteja kaupasta :D
Huomenna meillä kyläilee pitkästä aikaa eräs ystäväni. Keksin (omasta mielestäni) hauskan ruokalajin: ruokasalaattia (salaatti kera makaronin ja edampalojen) 1990-luvun lopun tyyliin. Söimme kyseistä salaattia monen monta kertaa ollessamme vielä parikymppisiä. Lapsille täytynee tarjota jotakin muuta.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista