Tulevan kauden vaatteet ja siirtymätilanteet

Olen hiljalleen pohtinut, mitä kaikkea tarvitsemme tulevan talven varalle. En siis ole kokoamassa ruokavarastoja (ainakaan suuremmin - ostin kyllä useamman purkillisen puutarhapalstoillamme tuotettua hunajaa), vaan tsekkasin läpi lasten vaatteet.

Ilokseni huomasin, että meillä ei ole kovin suurta tarvetta uusille vaatteille. Esimerkiksi kenkien suhteen tilanne näyttää olevan melko hyvä. Ainoastaan kenkien suhteen aion tehdä hankintoja - ne ovat jääneet tai jäämässä molemmille pieniksi.

Olen kuullut paljon ympärilläni puhuttavan, minkä ikäisille lapsille voi vielä pukea haalarin päälle. Tyttäreni kohdalla päätös jää hänelle itselleen - viime vuonna hän ainakin tykkäsi vielä pukeutua talvihaalariin. 

Oikeastaan voisin itsekin kuvitella pakkasella pukeutuvani talvihaalariin. Olen todella huono käyttämään toppahousuja (itse asiassa nykyiset eivät enää mahdu vyötärön kohdalta), ja löydän itseni ihmettelemästä ulkoa 17 asteen pakkasesta, kun jalat menevät tunnottomiksi, vaikka päällä on sentään farkut ja leggarit.

Olen siinäkin suhteessa helpossa tilanteessa, että kummallakaan lapsellani ei ole kovin voimakkaita mielipiteitä siitä, mitä pitää pukea päälle. Ainoastaan siinä molemmat ovat todella tarkkoja, ettei mikään saa tuntua ikävältä päällä. 

Naakka osaa tehdä jotenkuten rusetin kengännauhoihin, mutta ei vielä tykkää käyttää kenkiä, joihin pitää tehdä rusetti. Touhi osaa pukea paidan päälleen, mutta väittää ettei osaa katsoa, meneekö se oikeinpäin. Yleisesti ottaen kumpikin osaa, luojan kiitos, jo pukea ja riisua.

Siirsin kesän aikana Touhinkin pipo- ja hanskalaatikon eteisessä olevaan lipaston laatikkoon, mikä auttaa häntä olemaan omatoiminen. Touhi onkin ollut jo varsin nuoresta saakka hyvä pukemaan. 

Lähdöt ja saapumiset, sekä muutkin siirtymätilanteet ovat kohtia, joissa kaikilta Niskasilta meinaa välillä palaa pinna. Olen huomannut, että auttaa, kun sanoitan lapsille, mitä seuraavaksi tapahtuu. Varsinkin Naakka osaa aika näppärästi lähteä kotoa liikkeelle. 

En ole aikaansaamattomuuttani onnistunut vielä tekemään "huoneentauluja", joista lapset voisivat itse katsoa, mitä erilaisissa siirtymätilanteissa tapahtuu. Otan tämän tehtävälistalleni ja yritän saada jotakin konkreettista aikaiseksi. 

Hyvä puoli lapsissani siirtymätilanteita kohdatessaan on, että molemmat ovat aamuisin hyvällä tuulella. Usein tämä ei kestä koko päivää, mutta oman luonteeni kanssa se sopii yhteen - olen itse aamuisin varsinainen mörökölli - kofeiini auttaa kyllä asiaa. 

PS. Ne toppahousut, siis sopivat, minun pitäisi kyllä onnistua hommaamaan. 

PPS. Kun lasten kanssa on ongelmia siirtymätilanteissa, kohtaa myös omat vaikeutensa siirtymätilanteissa - onpas muuten epämukavaa!

PPPS. Lisään loppuun kuvan Naakasta heinäkuun lumilla Pohjois-Norjassa, lähellä Tanan paikkakuntaa. Varusteina olivat tuolloin kesätakki, pipo ja kumisaappaat :D Suomen talveen tarvitaan toki vähän muutakin.