Uutiset - seuraatko?

-

Muistan, kun seiskaluokalla historianopettaja piti palopuheen sanomalehtien lukemisen tärkeydestä. Eipä se nyt 13-vuotiaaseen rva:han kamalasti uponnut. Meille tuli kotiin Helsingin Sanomat sekä muutama paikallislehti. 

Maailma oli erilainen. Tai ei niin erilainen - kuin nykyisyys miinustettuna kaikki älylaitteet. Sen ajan uutisista minulla on hieman hatara kuva. Estonia-autolautan uppoaminen oli varmaankin suurin uutistapahtuma sinä syksynä. Lamasta toivuttiin ja Nokialta ilmestyisi pian legendaarisia matkapuhelimia.

Meillä katsottiin 20.30 iltauutiset joka ilta. Ehkä en yläkoulussa osallistunut aina siihenkään. Uskon, että minulla oli kuitenkin jonkinlainen käsitys maailman tapahtumista.

Nyt aikuisena seuraan uutisia. Ei minulla jokaisesta asiasta ole kovin syvällistä käsitystä, mutta monesta asiasta tiedän suurin piirtein, missä mennään. Arkiaamuisin katselen yleensä aamu-tv:tä, mistä tulee uutiset. Pyrin myös lukemaan uutisartikkeleita joka päivä.

Meillä katsotaan lapsuuteni tapaan iltauutiset joka ilta. Välillä lapset katselevat uutisia, välillä eivät. Luulen, että molemmilla on jonkinlainen käsitys, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu.

Iltauutiset ovat myös kohta, joka "viestittää" päivän olevan päättymässä. Toki kaikki uutiset eivät ole rauhoittavia, mutta itse en menetä niistä yöuniani. Ennemmin tämä tapahtuisi, jos käyttäisin saman ajan sosiaalista mediaa selatessa.

Uskon, että oli ihan hyvä etten pyrkinyt 13-vuotiaana täysin toteuttamaan historianopettajani ohjetta. En vielä osannut hahmottaa asiakokonaisuuksia. Opin sen taidon vasta myöhemmin, enkä vieläkään tietenkään ymmärrä kaikkea.

Minusta kehittyi kuitenkin myöhemmin ihan kelpo uutisten seuraaja :) 

Eipä meillä koko ajan puhuta maailman tapahtumista (nyt tuntuu, että Disney+:n hankkimisen jälkeen pääasiallinen kiinnostuksenkohde on ollut Simpsonit), mutta välillä lapset haluavat keskustella. Välillä he myös kommentoivat uutisia eri tavoin.

Ehkäpä se Urheiluruutu, jota erityisesti Touhi tykkää katsella, keventää fiiliksen lopuksi. Itse aina kuvittelen oppivani urheilusta seuraamalla Urheiluruutua. Jos oppimista tapahtuu, myönnän sen olevan oikein verkkaista :D 

Loppukuva ei liity itse kirjoitukseni aiheeseen. Koska minulla ei ole viimeaikaisissa kuvissa muita kuin jouluisia kuvia, ne saavat kelvata.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit...
Lue lisää

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

-
Kuva
Meillä vierailee useita lasten kavereita joka viikko. Myös lapset kyläilevät kavereillaan. Tämä oli muuten yksi juttu, johon ei valmistettu ollenkaan ennen lasten tuloa. Ne tosiaan kasvavat ja niistä tulee sosiaalisia! Pahempi huoli toki olisi, ettei niillä olisi ollenkaan kavereita. Joka tapauksessa..kun tulen töistä, minua ei odota eteerinen ja voimauttava hiljaisuus. Sen sijaan tupa on täynnä lapsia ja heidän kavereitaan. Jos toinen (siis oma) lapsi sattuu olemaan jonkun luona, toisella on kaveri kylässä. Olen todella harvoin sanonut että meille ei saa tulla. Enemmänkin olen velvoittanut leikkimään hieman myös ulkona. Tämä ihan siksi, että lapset tarvitsevat ulkoilua. Toki tässä kohtaa tarjoutuu itselle tilaisuus juoda kupillinen kahvia rauhassa ;)  Ruokailu? Keskustelupalstoilla ja ihan livetilanteissakin, esimerkiksi työpaikalla, syntyy paljon keskusteluja, pitääkö toisten lapsia ruokkia. Keskusteluasetelma on mielestäni jo valmiiksi epäreilu. "Meillä ruokitaan/ruokittiin p...
Lue lisää

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua

-
Kuva
Kun esikoiseni syntyi vuonna 2013 , en ollut millään tavalla sisällä lastenvaateasioissa. En ostanut juuri mitään, ja äitiyspakkaus oli todellinen lahja. Jonkin verran käytettyjä pieniä vaatteita oli odottamassa Naakkaa. Niihin vauva-Naakka puettiin. Vauvavuotena en vielä havainnut kummoisempaa. Kun Naakka alkoi lähetä ensimmäistä vuottaan ja menimme "vauvakerhoihin", lähenin keskusteluja, joissa puhuttin parhaista lastenvaatemerkeistä. Niitä tuntuivat olevan esimerkiksi Polarn o pyret ja Mini Rodini - olin tuskin kuullutkaan.  Naakalla ei ollut edelleenkään päällä sen kummoisempaa. Oli kyllä lämpimät ja jotakuinkin siistit vaatteet. Ensimmäisinä vuosina havaitsin , että buumi lastenvaatteiden ympärillä kasvoi. Uusia merkkejä, joihin lapsi pitäisi pukea, ilmestyi ilmestymistään. Suomalaiset merkit tiedostin itsekin, siis Suomessa tehdyt. Naakka ja Touhi saivat ajoittain paitoja ja verkkareita, jotka olivatkin varsin hyvälaatuisia. Kannatin (ja kannatan) itsekin kotimaista tuo...
Lue lisää