Lintsi-päivä - pilvipoutaa ja vuoristoratoja

-

 Kuluneen viikon olemme viettäneet kaupungissa. Tarkoitus on ollut mökkeillä paljon enemmän, mutta sää oli niin sateinen ja kylmä, että päätimme lopulta viihtyvämme paremmin kotona, siis toistaiseksi. Emme käyneet Lintsillä edellisenä vuonna, joten suuntasimme sinne.

Lintsiä ja muitakin huvipuistoja täytyy nykyisillä lipunhinnoilla hieman harkita. Nytkin pohdimme, olisiko reissumme sen väärti. Kuitenkin, koska Naakka pääsee jo pituutensa puolesta kaikkiin laitteisiin ja Touhikin suureen osaan, arvelimme reissun kannattavaksi.

Toinen reissua puoltava piirre on, että olemme jokainen melko huimapäisiä laitteissa kävijöitä. Kaikilla on toki joitakin rajoituksia. Itse en mene mihinkään keinuttavaan tai liikaa pyörivään. Muillakin on joitakin rajoitusksia.

Pilvipoutainen sää osoittautui hyväksi valinnaksi. Lintsillä ei ollut ollenkaan liikaa porukkaa. Oikein mihinkään ei tarvinnut jonottaa liian kauan. Porukalla menimme alkuun mm. puuvuoristorataan ja Linnunrata-sisävuoristorataan.

Linnunradasta - kokeilin laitetta alkuun vr-lasien kanssa. Minulle kävi niin, että lasit löystyivät äkkiä. Jouduin sitten pitämään niitä pirulaisia kiinni koko loppumatkan. Toisella kerralla menin ilman laseja. koska tykkään oikeastikin enemmän siitä, miltä laite näyttää. 

Ehkä pahimmat tärinät tulivat itselleni Taigasta. En ollut käynyt siinä koskaan aiemmin. Jo jonottaessa ympärilläni ei ollut ketään ikäistäni :D , vaan kaikki olivat nuoria. Naakka oli kuitenkin oikein varmana menossa laitteeseen, joten oli pakko. Toinen aikuinen kieltäytyi heti alkuunsa.

Olihan se hurja! Turvakaarihan tuli jalkojen päälle, ei sen ylemmäs. Kun oltiin pää alaspäin, tuntui juurikin siltä! Ajelu kesti kauan ja siinä oli oikein monta silmukkaa :D Jälkeenpäin tuli aika voittajafiilus. Naakka suoriutui hommasta oikein hyvin myös,

Touhi tykkäsi oikein monesta laitteesta. Hän kävi aiemmin mainittujen lisäksi mm. Tulireessä, Hurjakurussa jaKyöpelinvuoren hotellissa. Myöskin T. näyttää nauttivan vauhdista, 

Välillä jakauduimme - lapset kåvivät joissakin laitteissa myös yksin. Meillä ei ole vuosien mittaan kertynyt oikein mitään huonoa kokemusta Linnanmäen asiakaspalvelusta tai mistään muustakaan. Ainoa, jota täytyy harkita, on hinta. Paria kertaa kesässä ei kyllä onnistuisi.

Kun menee yhden päivän yhtä haipakkaa (kuten huvipuistoissa yleensä käy), täytyy kyllä toinen päivä vähintäänkin levätä. Lapsillekin on toistettu monta kertaa, että jokaisena lomapäivänä ei ole ohjelmaa. Sitä täytyy keksiä ihan itse.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihdevuosioireet - päivitys

-
Kuva
 Täytän tänä vuonna , tosin ihan loppuvuodesta, 44. Minulle kävi niin, että esivaihdevuodet / vaihdevuodet alkoivat melko ajoissa. Nyt käsitän, että ensimmäiset oireet alkoivat noin 38-vuotiaana. Hiljalleen oireet lisääntyivät. Viime kesänä olin tilanteessa, jossa kuumat aallot olivat päivittäisiä. Menkat tulivat epäsäännöllisesti, välillä tilanne muistutti padon murtumista, välillä, hmm, oikein kuivaa kesää :D PMS oli hirveä - mielialat heittelivät hurjasti. Ehkä pahinta olivat kuitenkin nivelkivut. Tilanne meni sellaiseksi, että varsinkaan olkapäiden kipujen kanssa ei meinannut voida olla. Nivelkipuja en edes tunnistanut vaihdevuosioireiksi. Oli kyllä epätoivoinen olo, kun yritin pitää voimaharjoittelulla lihaksia kunnossa ja tehdä kaiken oikein. Silti sattui niin maan perkeleesti. Gynellä puhuin tilanteestani. Hän sanoi suoraan, että ei kannata kärsiä turhaan. Olin epävarma lääkkeistä, koska suvussani on rintasyöpätaustaa. Se ei kuitenkaan ole suoraan esim. äidillä tai siskolla....
Lue lisää

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit...
Lue lisää

Sauvasirkan (ja meidän tuleva) viimeinen matka

-
Kuva
Sauvasirkkaterraario on nyt kuulunut olohuoneeseemme puolisen vuotta. Elo lemmikkien kanssa on sujunut rauhallisesti. Perushoito sujuu niin, että ne saavat salaatinlehden iltaisin ja samalla suihkutusta sumutepullosta.  Noin viiden päivän välein kiikutan terraarion olohuoneesta keittiön pöydän ääreen ja puhditan jätökset lasiseinistä ja pohjalta. Tässä samalla poistuvat myös sauvasirkkojen munat, jotta kanta ei pääse kasvamaan liian villisti. Munat täytyy pakastaa ennen bioroskikseen laittamista, ja pakastaminen onnistuu helposti, kun siirrän pohjalla olleet talouspaperit myttynä pakastepussiin ja pussin pakkaseen muutamaksi päiväksi. Sauvasirkkojen "keppimäisyys" jaksaa yhä kiinnostaa. Niitä otetaan terraariosta ulos varsin harvoin, koska ne eivät siitä pidä. Lähinnä silloin, kun joku vieras haluaa selfien sauvasirkan kanssa, niin hän sellaisen saa.  Kuitenkin , yksi kolmesta alkuperäisestä sauvasirkasta tuli tiensä päähän viime viikolla. Touhi sanoi kuolleen sirkan nähdess...
Lue lisää