Uimataidosta ja valvonnasta

 9. päivä mökillä. Molemmat lapset kyselevät välillä, koska lähdetään takaisin kotiin. Mökkeily on kieltämättä aktiivista, kun käy esim. useamman kerran päivässä uimassa. Lisäksi, kun olemme tehneet reissuja (kauppa- tai muita), kaikki ovat niiden jälkeen aivan puhki.

Eivät lapset kaupunkia kaipaa. Maaseutu ja metsän keskellä oleminen on heille älyttömän mukavaa. Kumpikaan ei ole juuri maininnut, että olisi tylsää. Tai on, jos aikuinen ei hetimmiten liikene valvomaan uimista.

Meillä ei kumpikaan lapsi ui ilman valvontaa. Olen seurannut järkyttyneenä läheltä piti -tapauksia eri uimapaikoissa Suomessa. Tietenkin voi sattua, että lapsi esimerkiksi katoaa hetkeksi täpötäydellä uimarannalla.

Jos onnettomuus on syytä siitä, ettei huoltaja edes yritä vahtia lapsia (viittaan tapaukseen, jossa huoltaja on tullut uimalaan usean uimataidottoman lapsen kanssa eikä huoltaja ole itse lähelläkään lapsia), on kyllä katsottava peiliin. 

Uimataito on todella tärkeä taito. En voi sanoa, että kumpikaan lapseni olisi vielä kovin uimataitoinen. Molemmat osaavat uimisen perusteet. He ovat onneksi myös aika varovaisia. Siispä heitä täytyy molempia vahtia. 

Toivon, että molemmat saavuttaisivat lähivuosina mahdollisimman hyvän uimataidon. N:llä on ollut ongelmia koulu-uintien kanssa - hän ei halua harjoitella muiden nähden, koska pelkää, että hänelle esimerkiksi nauretaan.

Naakan suhteen olemme tehneet ja teemme voitavamme. Tiedän itse kokemuksesta, että liikuntatunti voi olla ihan kamala asia, mikäli jotakin ei vain osaa ja se pitää "näyttää" kymmenille muille. Asiat eivät onnistu pakottamalla, ja Naakka on edistynyt ihan mukavasti vanhemman kanssa harjoitellessa.

Touhi pitää lähes kaikesta - koulu-uinnit ovat kuulemma mukavia ja niin on kaikki muukin vedessä tapahtuva. Hän on nyt mökillä kivasti harjoitellut sukeltamista. Täällä se onkin mukavaa, kun on nähtävää pikkukaloista lähtien. 

Lapsilla alkaa olla laiturilla aikamoinen kivikokoelma :) Tätä nykyä he etsivät rautamalmia Karkkilan Masuuni- ja valimomuseon innoittamina. Aika monta kiveä on nostettu järvestä ja nyt arvuutellaan, missä mahtaisi rautamalmia olla. 

Minäkin voisin välillä olla kaupungissa. Koen sen kuitenkin aika mahdottomana, koska helteet jatkuvat. Yöuni kun satuu olemaan kaiken perusta, ja meillä on tämä mahdollisuus viileämpään oleskeluun. Onneksi lomaa vielä riittää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihdevuosioireet - päivitys

Kokeilussa ryhtiliivi

Sauvasirkan (ja meidän tuleva) viimeinen matka