Hauska muisto - miten tapasin lasteni isän?

Elämä näyttäisi olevan rikkaampaa ja merkityksellisempää, mitä vanhemmaksi elää. Tykkäsin jo lapsena muistella - välillä ajatuskuvani olivat mielenkiintoisempia kuin mikään viihde. Taidan leikkiä ajatuksillani edelleenkin.

Rupesin yhtenä päivänä muistelemaan, miten tapasin exäni (siis tämän jonka kanssa olin yhdessä melkein 12 vuotta)...

Olin tuolloin 24-vuotias. Olin opiskelija, ollut sinkkuna yli vuoden ajan. Siihen aikaan netissä oli deittisivustoja. Kävin kerran sellaisella, ja bongasin sieltä hänen ilmoituksensa. Ilmoituksessa taidettiin mainita kriteerinä, että olisi hyvä tykätä viettää koti-iltoja ;) 

Tapasimme ensimmäistä kertaa Helsingissä, Kaivopihan Unicafessa (se taitaa olla edelleen olemassa). Tapaamisista muodostui suhde muutamassa kuukaudessa, ja loppu onkin historiaa. 

Muistona tapaamiskuviossa hauskaa onkin ihan muu - se ei oikeasti ollut ensimmäinen tapaamisemme. Työskentelin tuohon aikaan kesäsiivoojana monien eri firmojen tiloissa. Yhdessä paikassa vietin kaksi kuukautta.

Siivotessa tuli tarkkailtua ihmisiä siinä sivussa. Kiinnitin useamman kerran huomiota nuoreen poikaan (ilmaisuni johtuu siitä, että paikka oli täynnä kolmekymmentä vuotta vanhempia miehiä) tai oikeammin hänen silmiinsä, jotka kiehtoivat minua.

Oikeasti välillämme ei vaihdettu sanaakaan, ellen nyt tervehtinyt tullessani tyhjentämään roskista. 

En myöskään tunnistanut häntä heti treffatessamme, näkömuistini alkoi pelata vasta, kun hän kertoi, missä hän on töissä ja tarkemmin, missä hänen huoneensa sijaitsi, kun aloin udella asiaa.

Toinenkin yhtäläisyys löytyi: Olin vuotta aiemmin istunut opiskelija-asuntolani pihalla erään pojan kanssa. Se oli kaikella tavalla random-kohtaaminen - olin tullut pihalle lukemaan tenttiin. Tulin kuitenkin hyvin juttuun vierustoverini kanssa, ja lukeminen meni keskusteluksi.

Kun seurusteluni exäni kanssa syveni, kävimme tietenkin läpi elämämme asioita. Kun hän kuvaili silloista parasta kaveriaan, totesin aika pian, että kyseessä on random-keskustelukumppanini, jonka exä tiesi tuolloin asuneen samassa opiskelija-asuntolassa kanssani.

Myöhemmin löytyi vielä kolmas yhtäläisyys...Exäni opiskeluaikainen ystävä puolestaan on kotoisin lapsuuteni kotikylästä. Se nyt ei millään tavalla ollut ennusmerkki exäni tapaamisesta, mutta hauska yksityiskohta historiastamme kuitenkin.

Tämä henkilö on minua viitisen vuotta vanhempi, joten tiesin hänet, mutta emme sinänsä olleet tekemisissä. Kohtasimme kuitenkin exäni kautta aikuisina. 

Muistot ovat kyllä hauskoja. Vaikka viime vuosiin mahtuu paljon, esimerkiksi erokriisi, on suhde ollut minulle elämänkokemuksena merkityksellinen.

PS. Ostin pullollisen inkivääriolutta, koska halusin testata, miltä sellainen maistuu - taisin löytää uuden suosikin!

PPS. Lapset ovat tänä viikonloppuna isällään. Kun tulin töistä kotiin, kaaduin soffalle ja nukahdin kahdeksi tunniksi. Olen aina vapaaviikonlopun alkaessa täysin puhki.

PPPS. Tänä vuonna luettujen kirjojen määrä on nyt 8 - taitaa olla aika esitellä jokin viimeisistä, kunhan saan aikaiseksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe