Omatoiminen museokierros ja uusi tuttavuus, Tarmo! (jäänmurtaja)

Olen oikeastaan varsin huono lähtemään itsekseni mihinkään. Tykkään tutustua uusiin paikkoihin ja esimerkiksi erilaiset näyttelyt ovat yleensä aina mieluisia. Kuitenkin, huomaan voivani paremmin, jos hieman haastan itseäni välillä.

Minulle avautui perjantaina mahdollisuus mennä Kotkaan. Aivan niin, aamupäivävisiitille. Kävimme noin vuosi sitten lasten kanssa Merikeskus Vellamossa. Museokokonaisuus oli niin vaikuttava, että pohdin jo tuolloin, että se olisi mukava käydä katsomassa rauhassa...siis ilman lapsia.

Museo sisältää oikeastaan monta museota. Vaihtuva näyttely oli nyt Ruotsinsalmen uponneisiin hylkyihin perustuva. Taustamusiikki oli jopa niin dramaattinen, etten välillä meinannut kyetä keskittyä tavaroiden ja tekstien tarkasteluun :D 

Pääsin käymään myös Jäänmurtaja Tarmon sisällä. Se oli hauska visiitti - olin nimittäin päivän ensimmäinen kävijä, eli tutustuin alukseen aikalailla yksin. Jäänmurtajassa oli monta mieleenpainuvaa kohtaa - pala suomalaista erityistä kulttuuria, joka ei ole historiaa vielä nykyäänkään. 

Visiitistä rohkaistuin suunnittelemaan itselleni myös tulevia menemisiä. En ole vielä päättänyt, missä käyn seuraavaksi. Joka tapauksessa, olen huomannut, että minulle tekee valtavan hyvää olla kohdakkain uusien, mielenkiintoisten asioiden kanssa säännöllisesti.

Toinen (täysin ääripään) juttu on uuden pussilakanasetin hankinta :D Olen todella huono tekemään hankintoja kotiin. Harkitsen todella pitkään (pussilakanajuttua pari vuotta), vaikka tarve olisi ihan todellinen. Kyllä ne lakanatkin kuluvat, ja kotonani on tällainen tilanne - lisääkin olisi ehkä tarve hankkia. Aloitetaan nyt kuitenkin tästä.

Toisaalta, harkitsevuuteni on varmasti ollut "osasyyllinen" siihen, etten ole koskaan joutunut rahat täysin loppu - tilanteeseen. Olen aina osannut säässtää - pieniäkin summia - tilanteisiin, joissa niitä todella tarvitsen.

Minulla on kyllä listalla asioita, joita on syytä ennen pitkää hankkia. En kuitenkaan kiirehdi niiden kanssa. Meillä on kuitenkin niin paljon kaikenlaista, ja tulemme toimeen, vaikka kaikki ei olisi ihan priimaa.

PS. Jotenkin aina murehdin, kun kesä loppuu - ei tule liikuttua enää pidemmälle, ja monta kiinnostavaa museota tms. jää auttamattomasti liian kauas. Onneksi tänä kesänä tuli reissattua ja käytyä ennestään tuntemattomissa paikoissa oikein paljon. 

PPS. Aion jatkossakin kehittää itsestäni omatoimisempaa...öö...päiväretkeilijää :D 

PPPS. Käytin todellakin kolmisen tuntia museon kiertämiseen. Lasten kanssa homma on yleensä lasten reaktioiden seurailua (meillä molemmat tykkäävät museoista) ja heidän kaitsemistaan. Itse yritän aina siinä sivussa lueskella ja katsella. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys