Opiskeluja ja piste, jossa asun ja elän nyt :)

Opiskeluni alkoivat tällä viikolla kurssin ennakkotehtävien merkeissä. Olen tehnyt niitä vaihtelevalla, mutta pääosin hyvällä motivaatiolla. Ensi viikolla alkavat "oikeat" luennot, tosin etänä. Katsotaan, tuleeko lähiopetusta ollenkaan.

Täytyy sanoa, että integroiduin heti opiskeluvuoteeni paremmin, kun sain kuulla, että te-toimisto suostui puoltamaan opintojani. Olin itse asiassa täysin varautunut maksamaan tämän vuoden täysin omasta pussistani. Nyt jatkan niukkaa, mutta turvattua elämää kevääseen saakka. Olen helpottunut.

Kuitenkin, sekin tuntuu helpottavalta, ettei tämän vuoden jälkeen tarvitse todennäköisesti vähään aikaan opiskella muuten kuin ehkä ammattiini liittyvissä koulutuksissa. 

Puutarhapalsta on varmaankin tuottanut viimeiset kesäkurpitsat, ja yhdestä tein tällä viikolla kesäkurpitsakeiton. Se ei tietenkään kelvannut jälkikasvulle, mutta ainakin yhdelle henkilölle minun lisäkseni se onneksi kelpasi.

Muutenkaan siellä palstalla ei ole ollut kovin hauskaa käydä viime aikoina, kun on koko ajan satanut. Niin, kerkeäähän sen toisaalta laittaa talvikuntoon hiljakseen, kun tulisi vähän parempia säitä. On ollut oikeastaan ihan hyvä puutarhakesä.

Menen tänä viikonloppuna käymään seudulla, josta olen kotoisin. Nykyisellään tykkään käydä siellä ja esimerkiksi lenkkeillä maaseudun maisemissa. Katselen aina kulkiessani omakotitaloja ja niiden pihoja. Puutarhaihmisenä sellainen sopisi minulle itse asiassa todella hyvin.

Vaan kun...se oleminen ei aikanaan ollut siellä pelkästään hauskaa. Se koulukiusaaminen...moni sen ajan ikätoverini asuu vielä paikkakunnalla, ja on minulla niillä seuduilla pari ystävääkin. Eipä sinne kuitenkaan ole paluuta.

Minua harmittaa välillä, kun jotkut (yleensä pikkupaikkakuntalaiset) ymmätävät paikkakuntavalintani jonkinlaiseksi "hienosteluksi". Olen hylännyt entisen ja muuttunut "helsinkiläiseksi", mikä on siis huono asia. Muistetaan aina mainita, etteivät he ainakaan kestäisi stadissa viikkoakaan.

Kyse on kuitenkin siitä, että olen sosiaalinen ihminen ja minulla on oikeus asua paikassa, jossa kukaan ei pääse määrittelemään minua sen mukaan, miten suosittu olin "piireissä" 11-vuotiaana. Ehkei sellaista oikeasti kävisi, mutta en halua ottaa minkäänlaista riskiä.

Toki viihdyn Helsingissä muutenkin, jo 20 vuotta täällä asuneena. Kyllä paikkakunnasta, jossa on asunut puolet elämästään, saa tykätä :) 

PS. Lapseni muistavat sitten muistuttaa, että meidän pitäisi asua maalla, omakotitalossa. Ehkäpä vierailen sitten maaseudulla yhä, kun he aikuistuvat :D 

PPS. Tässä mittakaavassa olen iloinen viikonlopuista maaseudulla. Ne ovat olleet vähän aikaa pois kuvioista koronan takia. Nyt kaikki asianosaiset on onneksi rokotettu kaksi kertaa.

PPPS. Kyllä siltä palstalta vielä jotakin tulee...maissit taisivat kuitenkin tänä vuonna säikähtää runsaista sateista. Ensi vuonna sitten uudestaan.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe