Maa vihertää, kevätpuroja ja kymppiksiä

Lähdin eilen Naakan kanssa pihalle katsomaan kevään merkkejä. Ennen lähtöä minusta tuntui, ettei mistään tule mitään. Kun stressi aiheuttaa tällaisen tunteen, näen myös kaikki kodissa valtavana tekemättömien kotitöiden röykkiönä. 

Olen ulkoillut ja ylipäätään liikkunut kuluneen viikon aikana luvattoman vähän. Kukapa sitä minulta kyselee, mutta kyllä se olotilassa tuntuu. Harkka on ollut hyvin vaativa, ja välillä tuntuu ettei mikään riitä. Sinänsä loppuviikko meni oikeastaan ihan hyvin.

Joka tapauksessa, lähdin Naakan kanssa pihalle ja otimme pallon mukaan. Naakalla oli jonkinlainen ajatus pallottelusta, mutta ei tarkkaa suunnitelmaa. Minä päätin unohtaa hetkeksi stressini ja katsella ympärilleni. 

Yllätyksekseni näin vihertävää ruohoa, sinivuokkoja, leskenlehden ja hyönteisiä. Kuulin mustarastaiden laulavan. Kevät on totta totisesti saapunut! Naakan kanssa ihastelimme, kun osa puistakin on jo alkanut vihertää.

Kävimme myös metsässä katsomassa kevätpuroja. Purojen kaiveleminen ja veden virtauksen parantaminen on aikuisellekin valtavan voimaannuttavaa puuhaa. Kukapa metsän kevätpuroja huoltaisi, mutta olimme Naakan kanssa valtavan tyytyväisiä saadessamme veden virtaamaan pitkällä matkalla viemäriputkeen ja sieltä ulos.

Nämä yhteiset retket ovat tärkeää kaksinoloaikaa Naakan kanssa. Kohta 9-vuotiaani viihtyy vielä onneksi seurassamme, meillä on valtavasti yhteistä jutskattavaa. Naakan stressikynnys on oikein matala, joten on hyvä hakea meille molemmille rauhoittumista luonnon ja ulkoilun kautta.

Lampsimme lopuksi pallon kanssa omalle pihalle. Muistin yhtäkkiä, mitä tykkäsin alakoululaisena tehdä: heitellä kymppiksiä talon seinään! Olen oikeastaan unohtanut osan, mutta idea on heitellä palloa ensin kymmenen, sitten 9 jne. kertaa eri tavoilla talon seinään ja saada pallo kiinni.

Innostuin tosiaan tästä joskus ysärin taitteessa (se aiempi taite ;) ). Joskus piti vartavasten herätä viikonloppuisin aikaisin ja mennä pomputtelemaan palloa seinään. Minkäänlainen muu palloilu ei käytännössä ole minua kiinnostanut.

Naakka muuten innostui tästäkin! Luulen, että jonkinlaisen pallohaasteen kesän ajaksi. Se tekee minullekin hyvää, ja on mukavaa keksiä uusia (tai vanhoja) asioita, joita ulkona voi kokeilla.

PS. Ikkunalaudalla on jo kasvamassa maissin ja vesimelonin siemeniä. Luultavasti kylvän tomaatinsiemenet huomenna.

PPS. Olen kiusallisen tietoinen, että vaatehuoneeseen pitäisi tehdä tilaa talvivaatteiden säilytykseen.

PPPS. Naakan synttärit lähestyvät - hän sai alkunsa jo melkein kymmenen vuottasitten...ääh, miten päädyinkään ajattelemaan asiaa tätä kautta :D :D :D