Hyvällä tavalla mutainen joulu

 "Selvisimme" joulunvietosta kotiin. Ensimmäinen tehtävä oli käydä kaupassa (jätimme jääkaapin oikein tyhjäksi) ja käynnistää pesukone. Lapset nimittäin viettivät ulkosalla tuntikausia päivisin naapurin pojan kanssa.

Leikit olivat vauhdikkaita. Ainakin "murhaajaa" leikittiin pimeällä, vissiin paljon muutakin. Naakkakin sanoi, että oli suorastaan raskasta olla liikkeellä niin paljon :D Hyvä niin!

Voi kun ulkonaolo jatkuisi täällä kaupungissa. Tunnemme vielä aika vähän ketään täällä uudella alueella, mutta josko nyt, kun lunta ehkä tulee ja tuo mukanaan kivoja aktiviteetteja...

Muta lähti takeista ja ulkohousuista, mutta kengät täytyy vielä pestä. 

Oli mukavaa nähdä pientä kummipoikaa, joka ei itse asiassa ole ollenkaan enää niin pieni. Mukavaa oli viettää aikaa lähisuvun kanssa. Toivottavasti näemme taas pian uudestaan.

Joulu on lasten juhla, mutta on siinä tiettyä taikaa aikuisillekin. Meillä kävi taas joulupukki. T. uhosi ennen pukin näkemistä kaikenlaista ;) , mutta oli kyllä hiljaa ja järjestyksessä, kun pukki saapui. Se oli vissiin niin vakuuttava näky!

Minäkin sain useamman ihanan lahjan. Erityisen hyödyllinen tulee olemaan vehnätyyny. Uudessa asunnossamme on sen verran vilpoisaa (olen tästä toki maininnut aiemminkin), että jalkateräni tuppaavat jäätymään. Nyt ei tarvitse virittää jalkakylpyä joka kerta. Tosin sain myös kylpysuolaa, joten alkuvuosi menee jalkojenhoidon merkeissä.

Olen myös lukenut aika paljon. Enni Mustosen "Pikkupappilan joulu" tuli luetuksi vierailun aikana. "Auschwitchin orpotyttö" on varmaankin aika pian luettu. Sen lisäksi aloitin Arttu Tuomisen dekkaria (Delta-sarja), mutta en päässyt siinä vielä kovin pitkälle.

Myös tänä vuonna olen lukenut viitisenkymmentä kirjaa. Valtaosa on romaaneja. Monelle ei sovi laskeminen, mutta minulle noin viisikymmentä on sellainen määrä, että voin sanoa itselleni harrastaneeni lukemista tarpeeksi, eikä aikaa ole kulunut liikaa esimerkiksi puhelimen ruudulla.

Eräs kirje minun pitäisi kirjoittaa loppuun...teen sen luultavasti tänään, jotta saan sen postiin. Harmillisesti kirje jäi kesken ennen joulua. Onneksi kirjeen saaja on myös ruuhkavuosivanhempi, joten hän ymmärtänee.

PS. Pelkästään lapset eivät ulkoilleet. Kävin itse muutamalla hyvänpituisella lenkillä. Minulla oli kerrankin myös lenkkiseuraa.

PPS. Isossa aamiaispöydässä on mukava istua, vaikka "arjessa" olen oikein juuttunut könöttämään yksin läppärin ääressä. 

PPPS. Midfordin naiset (Yle Areena) on mielestäni hauska ja sopivalla tavalla ironinen tv-sarja. Katsotaan, saanko parissa päivässä katsottua loppuun.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihdevuosioireet - päivitys

Kokeilussa ryhtiliivi

Sauvasirkan (ja meidän tuleva) viimeinen matka