Terveisiä maalta!
Niskaset selvisivät muutosta, olemme nyt olleet täällä "maaseudun rauhassa", pienessä vihreässä talossa lauantaista saakka. Tosin sunnuntaina teimme puolison kanssa vielä yhden muuttokeikan kaupungista...
Ensimmäiset päivät ovat olleet täynnä asettumista, tavaroiden purkamista, niiden etsimistä ja asettumista kaikin puolin. Lapset määräävät päiviemme kulun, eli sinänsä tekeminen on täällä samankaltaista kuin missä tahansa muualla.
Vähän tahtia on hidastanut myös flunssa - se oli ensin Naakassa ja nyt Napessa. Molemmat ovat onneksi jo toipumaan päin, eikä meillä aikuisilla näy taudin merkkejä.
Taudeista tulikin mieleen, että rva on syksystä asti nauttinut d-vitamiinia yli yleisten terveyssuositusten (en kuitenkaan niin paljon, että yliannostuksen vaaraa olisi, käsittääkseni). Johtuuko sitten siitä vai onko puhdasta sattumaa, en ole sairastunut vielä mihinkään tänä syys- ja talvikautena.
Teimme Naakan kanssa tänään retken kyläkirjastoon. Tämä lapsuuden kotipaikkakuntani kirjasto on harvinaislaatuinen siinä mielessä, että se on yksityinen. Se perustettiin, kun julkisin varoin ylläpidetty kirjasto lakkautettiin muutama vuosi sitten.
Naakka ja minä haimme kirjastosta pääasiassa lastenkirjoja. Lisäksi viihdyimme paikalla oikeastaan koko aamupäivän. Minä tapasin kirjastossa entisen ala-asteen opettajani, edellisestä tapaamisesta olikin vierähtänyt muutama vuosi aikaa.
Oma kirjastoaikani olikin varsin suppea. Naakka alkoi väsyä, ja sain napatuksi hyllystä yhden kirjan, Sentenced-yhtyeen historiikin (toivottavasti se nyt edes oli se, en ole vielä ehtinyt avaamaan reppuani).
Tänään puoli päivää on kulunut käytännöllisesti katsoen pihasaunan lämmitykseen. Siinä puuhassa on huhkinut puolisoni, minä (ja myös isovanhemmat kauppareissuni ajan) ovat hoitaneet lapsia.
Se ei ollut helppo urakka. Kylmillään ollutta hormia ei voinut lämmittää nopeasti, ja välillä vähän savutti. Minä kiirehdin kauppareissulta hoitamaan Nappea, jota ei oikein voinut viedä saunalle. Sitten kiirehdin takaisin hakemaan Naakan ja jossakin välissä paistoimme ranskalaiset ja nakit, huh!
Paras hetki koitti, kun pääsin saunomaan ihan yksin. Alkuperäinen suunnitelma oli saunottaa koko perhe. Sitten suunnitelma kutistui puolison ja Naakan saunareissuun. Naakka ilmoitti että on jo liian väsynyt, joten kukapa muukaan sinne saunaan olisi mennyt kuin rva!
Ongelma muodostui sitten siitä, kun en saanut sammumassa ollutta saunanpesää enää syttymään (bongasin sytykkeet vasta saunasta poistuttuani), jolloin puolisoni joutui menemään lämmittämään saunaa uudelleen... sillä reissulla hän on edelleen.
Tänään kävi jo mielessä, ehdimmekö täällä olomme aikana tehdä yhtään mitään...No, ehkä se ei ole pääasia, vaan kulkea ajassa eteenpäin hetki kerrallaan.
PS. Jos asiat eivät järjesty, niin ne voivat olla vähän sinnepäin...routaiseen maahan on vähän vaikea saada postilaatikon jalkaa kiinni, joten meillä se on tällä hetkellä lumihangessa kuvan osoittamalla tavalla...ei ehkä ihan kestävä ratkaisu, mutta saa kelvata lähiajat.
PPS. Kroppa on kestänyt muuton ja tullut viime päivinä jopa vähän paremmaksi, kun olen tehnyt rintarankaa avaavia liikkeitä tavallista enemmän.
Ensimmäiset päivät ovat olleet täynnä asettumista, tavaroiden purkamista, niiden etsimistä ja asettumista kaikin puolin. Lapset määräävät päiviemme kulun, eli sinänsä tekeminen on täällä samankaltaista kuin missä tahansa muualla.
Vähän tahtia on hidastanut myös flunssa - se oli ensin Naakassa ja nyt Napessa. Molemmat ovat onneksi jo toipumaan päin, eikä meillä aikuisilla näy taudin merkkejä.
Taudeista tulikin mieleen, että rva on syksystä asti nauttinut d-vitamiinia yli yleisten terveyssuositusten (en kuitenkaan niin paljon, että yliannostuksen vaaraa olisi, käsittääkseni). Johtuuko sitten siitä vai onko puhdasta sattumaa, en ole sairastunut vielä mihinkään tänä syys- ja talvikautena.
Teimme Naakan kanssa tänään retken kyläkirjastoon. Tämä lapsuuden kotipaikkakuntani kirjasto on harvinaislaatuinen siinä mielessä, että se on yksityinen. Se perustettiin, kun julkisin varoin ylläpidetty kirjasto lakkautettiin muutama vuosi sitten.
Naakka ja minä haimme kirjastosta pääasiassa lastenkirjoja. Lisäksi viihdyimme paikalla oikeastaan koko aamupäivän. Minä tapasin kirjastossa entisen ala-asteen opettajani, edellisestä tapaamisesta olikin vierähtänyt muutama vuosi aikaa.
Oma kirjastoaikani olikin varsin suppea. Naakka alkoi väsyä, ja sain napatuksi hyllystä yhden kirjan, Sentenced-yhtyeen historiikin (toivottavasti se nyt edes oli se, en ole vielä ehtinyt avaamaan reppuani).
Tänään puoli päivää on kulunut käytännöllisesti katsoen pihasaunan lämmitykseen. Siinä puuhassa on huhkinut puolisoni, minä (ja myös isovanhemmat kauppareissuni ajan) ovat hoitaneet lapsia.
Se ei ollut helppo urakka. Kylmillään ollutta hormia ei voinut lämmittää nopeasti, ja välillä vähän savutti. Minä kiirehdin kauppareissulta hoitamaan Nappea, jota ei oikein voinut viedä saunalle. Sitten kiirehdin takaisin hakemaan Naakan ja jossakin välissä paistoimme ranskalaiset ja nakit, huh!
Paras hetki koitti, kun pääsin saunomaan ihan yksin. Alkuperäinen suunnitelma oli saunottaa koko perhe. Sitten suunnitelma kutistui puolison ja Naakan saunareissuun. Naakka ilmoitti että on jo liian väsynyt, joten kukapa muukaan sinne saunaan olisi mennyt kuin rva!
Ongelma muodostui sitten siitä, kun en saanut sammumassa ollutta saunanpesää enää syttymään (bongasin sytykkeet vasta saunasta poistuttuani), jolloin puolisoni joutui menemään lämmittämään saunaa uudelleen... sillä reissulla hän on edelleen.
Tänään kävi jo mielessä, ehdimmekö täällä olomme aikana tehdä yhtään mitään...No, ehkä se ei ole pääasia, vaan kulkea ajassa eteenpäin hetki kerrallaan.
PS. Jos asiat eivät järjesty, niin ne voivat olla vähän sinnepäin...routaiseen maahan on vähän vaikea saada postilaatikon jalkaa kiinni, joten meillä se on tällä hetkellä lumihangessa kuvan osoittamalla tavalla...ei ehkä ihan kestävä ratkaisu, mutta saa kelvata lähiajat.
PPS. Kroppa on kestänyt muuton ja tullut viime päivinä jopa vähän paremmaksi, kun olen tehnyt rintarankaa avaavia liikkeitä tavallista enemmän.
Kommentit
Lähetä kommentti