Ruokarintamalta kaikenlaista uutta
Olen pidempään suunnitellut kirjoittavani meidän perheen ruokailuista...sitten menin töihin. Nyt tuntuu, että ruuanlaitto pitää nipistää milloin illasta, milloin taas hetkestä, jolloin pamahdamme kotiin kuin pyörremyrsky ja kaikilla on nälkä.
Jääkaappi...joo-o, siellä on pilaantunutta ruokaa - yritän tehdä tsekkauksia ja hoitaa asian paremmin. Se ei aina onnistu. Eivät ne suuhun mene, mutta uhkaavat jäädä jääkaappiin pitkään, pitkään säilytykseen.
Kaupassa käynti tapahtuu myös yleensä kahden väsyneen lapsen kanssa - onneksi nuoremman saa vielä köytettyä rattaisiin kiinni.
Ja siis - oli siinä kotona olossakin haasteita, silloin piti tehdä ruokaa paljon useammalle aterialle. Omat lounaani eivät olleet lainkaan hyvän tavan mukaisia - tai olivathan ne ehkä joskus.
Noin...pääsin logistisista ongelmista. Minä huomasin viime viikolla vaa`alla, että olen kuin huomaamatta lipsunut takaisin muutamaan vanhaan tapaani, ja kerännyt sen ansiosta pari kiloa painoa lisää.
Se on näkynyt mm. siinä, että maha vie enemmän tilaa, kengännauhoja on jälleen vaikea solmia ja olo on muutenkin kurja. Nyt vetäisin ensitöikseni sokerilakon (ei nyt ihan absoluuttinen, mutta melkein).
Sinänsä syömisrytmini on hyvä. Aamusella syön edelleen proteiinijuoman, töihin päästyäni banaanin, rahkan tai jugurtin. Työpaikkalounas on kasvispitoinen ja ravitseva. Jos tulen ilman lapsia kotiin, syön yleensä välipalaksi itse tehdyn smoothien.
Päivällisellä syön sitä perusruokaa ja illalla leipää. Voisihan tuosta nipistää, mutta jos homma toimii noin, en viitsi.
Myös lapset ovat edistyneet ruuan kanssa monessa asiassa. Naakan nirsoilu on vähentynyt valtavasti, ja molemmat siirtyivät viimeinkin muksupuurosta oikeaan...no, edellsien valmistus taidettiin lopettaa :D
Lapsilla kasvisten saannista pitää huolehtia, yleensä se on porkkanaa ja omenaa. Molempien lempiruoka on edelleen purkkihernekeitto. Touhille menee kaikki kuten ennenkin. Eineksiä meillä syödään säännöllisen epäsäännöllisesti.
Minä teen ruokaa - kastikkeita, laatikoita ja keittoja. Laittaisin joukkoon enemmän kasviksia, mutta silloin ruuan koostumus muuttuu ja lapset eivät syö. Kasvikset menevät paremmin raakoina ja pilkottuina annoksesta erillään.
Aina välillä leivotaan - ainakin keksejä ja sämpylöitä. Touhikin pääsi nyt mukaan leivontaan, ja se on hänen mielestään huippua.
Tällaista kuuluu meidän perheeseen ruokarintamalle :)
Jääkaappi...joo-o, siellä on pilaantunutta ruokaa - yritän tehdä tsekkauksia ja hoitaa asian paremmin. Se ei aina onnistu. Eivät ne suuhun mene, mutta uhkaavat jäädä jääkaappiin pitkään, pitkään säilytykseen.
Kaupassa käynti tapahtuu myös yleensä kahden väsyneen lapsen kanssa - onneksi nuoremman saa vielä köytettyä rattaisiin kiinni.
Ja siis - oli siinä kotona olossakin haasteita, silloin piti tehdä ruokaa paljon useammalle aterialle. Omat lounaani eivät olleet lainkaan hyvän tavan mukaisia - tai olivathan ne ehkä joskus.
Noin...pääsin logistisista ongelmista. Minä huomasin viime viikolla vaa`alla, että olen kuin huomaamatta lipsunut takaisin muutamaan vanhaan tapaani, ja kerännyt sen ansiosta pari kiloa painoa lisää.
Se on näkynyt mm. siinä, että maha vie enemmän tilaa, kengännauhoja on jälleen vaikea solmia ja olo on muutenkin kurja. Nyt vetäisin ensitöikseni sokerilakon (ei nyt ihan absoluuttinen, mutta melkein).
Sinänsä syömisrytmini on hyvä. Aamusella syön edelleen proteiinijuoman, töihin päästyäni banaanin, rahkan tai jugurtin. Työpaikkalounas on kasvispitoinen ja ravitseva. Jos tulen ilman lapsia kotiin, syön yleensä välipalaksi itse tehdyn smoothien.
Päivällisellä syön sitä perusruokaa ja illalla leipää. Voisihan tuosta nipistää, mutta jos homma toimii noin, en viitsi.
Myös lapset ovat edistyneet ruuan kanssa monessa asiassa. Naakan nirsoilu on vähentynyt valtavasti, ja molemmat siirtyivät viimeinkin muksupuurosta oikeaan...no, edellsien valmistus taidettiin lopettaa :D
Lapsilla kasvisten saannista pitää huolehtia, yleensä se on porkkanaa ja omenaa. Molempien lempiruoka on edelleen purkkihernekeitto. Touhille menee kaikki kuten ennenkin. Eineksiä meillä syödään säännöllisen epäsäännöllisesti.
Minä teen ruokaa - kastikkeita, laatikoita ja keittoja. Laittaisin joukkoon enemmän kasviksia, mutta silloin ruuan koostumus muuttuu ja lapset eivät syö. Kasvikset menevät paremmin raakoina ja pilkottuina annoksesta erillään.
Aina välillä leivotaan - ainakin keksejä ja sämpylöitä. Touhikin pääsi nyt mukaan leivontaan, ja se on hänen mielestään huippua.
Tällaista kuuluu meidän perheeseen ruokarintamalle :)
Kommentit
Lähetä kommentti