Syysloma!

Olen havainnut, että Naakkaseni, 5, on tullut siihen vaiheeseen, että asioiden sanoittaminen kannattaa. Tarkemmin: hänelle on hyvä kertoa, mitä seuraavaksi, tänään tai tällä viikolla tapahtuu. Jos asiat tulevat yllätyksenä, yllätys on usein negatiivinen.

Tämä on tuottanut haastetta myös minulle, kun olen tottunut rullaamaan omaa ja lasteni arkea eteenpäin tietyllä tavalla jo pitkään. Suunnittelu ja pohdinta ovat kuuluneet minulle, laumanjohtajalle.

Nyt olen opetellut, että kerron suunnitelmistani myös lauman seuraavaksi vanhimmalle jäsenelle. Olen myös miettinyt, auttaisiko jokin havaintoesine ("lukujärjestys", kuvat...) Naakkaa tulevan havaitsemisessa ja toisi hänelle turvallisen olon oman lähitulevaisuutensa suhteen.

Naakka on herkkä ja pohtiva lapsi, samalla kyllä riehupelle, joka tykkää juosta ja pelleillä. Kuulemieni tarinoiden mukaan hän muistuttaa monella tapaa rva:ta lapsena, tosin on suuri mahdollisuus, että hänellä on myös joitakin isänsä suvun piirteitä.

Naakan kanssa on hyvä keskustella muutenkin asioista. Hän jää usein pohtimaan näkemäänsä ja kuulemaansa ja haluaa tietää asioista enemmän. Jos hänellä ei olisi riehuvaa ja käkättävää moodia, olisin huolestuneempi, huolehtiiko hän asioista liikaa.

Naakka hyötyy selvästi siitä, että päiväjärjestys on suurin piirtein samanlainen joka päivä. Tämän tärkeys korostuu mielestäni eroperheessä, koska arkeen kuuluu säännöllisiä siirtymiä (vanhempien tai lasten) kodista kotiin.

Olen iloinen, että Naakan ja Touhin isällä ja minulla on lasten suhteen suurin piirtein samanlainen päivärytmi. Toki erityisesti viikonloppuisin tehdään retkiä, reissuja ja muuta sellaista, ja rytmi vähän rikkoutuu. Ehkäpä on hyväkin pitää yllä pientä valmiutta muutoksiin.

Naakasta rva;han. Ihme kyllä, rva:lla on kerrankin syysloma! Se alkoi tänään ja kestää koko ensi viikon. Suunnitelmissa on yksi päiväretki kyläilemään lähikaupunkiin, muuten erityisiä suunnitelmia ei ole.

Tunnen kyllä olevani pienen breikin tarpeessa, vaikka töissäkin on mukavaa. Hyppy kotoa kokopäivähommiin on ollut mukava, mutta on se ottanut myös voimille. Luulen, että olen viikon kuluttua taas vähän pirteämpi.

Toissailtana kokeilin muuten pitkästä aikaa lankkua (siis se asento :D ) Tavoitteena oli minuutti, ja täytyy sanoa, että ensimmäiset 15 sekuntia olivat ok, loput 45 järkyttävän kamalat! Luulen kuitenkin, että motivoin itseni kokeilemaan tänään uudelleen.

Olen nimittäin tietoinen, että voisin pikkuhiljaa taas alkaa tehdä vähän lihaskuntoliikkeitä edes välillä...tai sitten 1-2 liikettä päivittäin. Katsotaan, miten homma lähtee sujumaan.

Tänään lähden kuitenkin ihan toisenlaiseen rientoon - katsomaan livejazzia klubi-iltaan! Olen oikein tietämätön kyseisestä kulttuurimuodosta, mutta ehkäpä se uusi harrastus lähtee tästä liikkeelle. Onpas jännittävää!

PS: Tässä on syyskuva pikkuiselta joelta lapsuuteni kotikylässä. Koulumatkani kulki aikanaan tästä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys