Jumankeuta, mikä tilanne + ihana kesä

Puutarhapalstani pukkaa tällä hetkellä rikkaruohoja ennätysvauhdilla (oikeasti vauhti on sama kuin viime kesänäkin, mutta se tuntuu taas ennätysmäiseltä). Olin toissailtana huhkimassa palstalla, ja sain heinikkoa nurin ihan kunnioitettavan määrän.

Itse asiassa, ei huvittanut ottaa edes kuvaa, niin kiireinen käyntini oli. Jokainen peruna (10) on jo kasvattanut taimen, mansikat ovat kukassa ja salaattipenkki senkun monipuolistuu :) Toinen pioneista ei näköjään selvinnyt, toinen kasvaa ihan hyvin.

Viinimatjapensaista kaksi neljästä on kukintavaiheessa. Istuttamani valkoinen ja musta viinimarja ovat niin pieniä, että minun työni on "kaivaa" ne esille heinikosta. Perennapenkki on vielä todellakin sellainen vain lainausmerkeissä...

Siihen nähden, että olen vieraillut palstalla vain noin kaksi kertaa viikossa, se näyttää ihan hyvältä. Kun kesäopiskeluni menee tauolle ensi viikon jälkeen, pääseen keskittymään tärkeimpään, eli puutarhanhoitoon ;) enemmän.

Yhdistelmä opiskelu, päivätyö, kaksi vilkasta lasta, kiireisin kausi puutarhalla sekä sairastava läheinen on osoittautunut pitkällä tähtäimellä mahdottomaksi, kuten arvelinkin. Onneksi päivätyö ja opiskelukin jäävät tauolle pian. Opiskelu palaa kuvioihin syksyllä, mutta päivätyö jää tauolle.

En ole käytännöllisesti katsoen huolehtinut syömisistäni, liikkumisistani jne. ollenkaan, koska sille ei ole jäänyt aikaa. Sekään ei pitkällä tähtäimellä toimi ollenkaan, itse asiassa kehoni ei kestäisi sitä juuri pidemmälle.

En kuitenkaan voinut tässä kohtaa valita, mitä teen. Kyseiset kurssit täytyy olla suoritettuna tammikuuhun mennessä, jolloin haen seuraavan vuoden opiskelupaikkaan. Kursseja ei järjestetä koko syksyn tai talven aikana, joten ne on käytännöllisesti pakko saada nyt valmiiksi.

Meillä on kuitenkin kaikenlaista kivaa käynnissä ja myös näkyvissä. Eilen kävimme Touhin kanssa mukavilla Tupperware-kutsuilla, joilta löysin tietenkin vähän ostettavaa. Ei kamalasti, mutta tilasin esimerkiksi kaksi kestopilliä, paperipillit ovat varsin kammottavan tuntuisia ainakin omassa suussani.

Kyläily olikin ensimmäinen sitten maaliskuun, ja se meni oikein hyvin. Tuntui taas ihmismäiseltä, kun sai tehdä jotakin normaalia. Kovin riehakkaasti emme vielä tänä kesänä kyläile, mutta onneksi edes muutaman kerran!

PS. Haluaisin leikata Touhin tukan ihan lyhyeksi. Se on ihana vaalea pehko, mutta Touhi ei tykkää yhtään siistimisestä ja minä yhtä vähän. Tukka kasvaisi kuitenkin ennen pitkää takaisin.

PPS. Olimme ainoat vieraat kutsuilla - muut vieraat sekä esittelijä toimivat etänä.

PPPS. Tänään en opiskele, vaan oleilen lasten kanssa koko päivän. Sanoisin, että puemme ainakin kesäasut päälle ja siirrymme puistoilemaan jossakin vaiheessa.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe