Upeat keskustelut
Naakka on nyt 7-vuotiaana edennyt varsin kivaan vaiheeseen - hänen kanssaan voi keskustella todella hyvin. Kaikenlaiset ihmeelliset asiat, kuten jääkausi, karttapallo ja sen sellaiset kiehtovat. Niistä on minunkin mielestäni kiehtovaa keskustella.
Toisaalta hän ymmärsi todella nopeasti, miten tuleva 2-vuotinen opiskeluni toimii ja sen, miten päätoiminen opiskelija on todellakin ilman palkkaa vähän pidemmän ajan. Hän myös pohtii, miksi toisissa ammateissa on hyvä palkka, toisissa taas ei.
7-vuotiasta hänessä toki on suurin osa - hän vertaili lelujen hintoja asuntojen hintoihin ja totesi, että lelut ovat halpoja toisin kuin olen väittänyt :D
Kun ulkoilen Naakan kanssa, minulla ei tarvitse olla koko ajan silmät selässä. Hän voi hävitä näkyvistä vähäksi aikaa, ja tulla sitten esiin jostakin. Toki havainnoin itse, että häntä ei näy. Toisaalta tiedän, että hänellä on tarpeeksi järkeä ilmoittautua pienin väliajoin.
Jos koronatilanne ei olisi yhä päällä, olisin varmaankin kulkenut kaupoissa jne. hänen kanssaan paljon enemmän. Myös elokuviin hän on monesti pyytänyt, mutta taidamme palata asiaan vasta ensi syksynä.
Pyrin koko ajan neuvomaan hänelle, miten eri asiat toimivat. En ehkä ole saanut asioita viedyksi eteenpäin täydellisesti kaikilla elämän osa-alueilla, mutta Naakka oppii koko ajan omatoimisemmaksi.
Touhi tuntuu menevän eteenpäin nopeammin kuin sisarensa samassa iässä. Se johtunee siitä, että hän näkee, että Naakka osaa, ja sitten täytyy tehdä perässä ja pyrkiä samaan. Toki hän on monessa asiassa ihan ikäisensä pieni poika.
Touhin yövaippa jäi pois kolmisen viikkoa sitten, ja pisuja on tullut sänkyyn yllättävän vähän. Touhi on tästä kaikesta hyvin ylpeä, ja niin olen minäkin. Tämä myös tarkoittaa, ettei meillä käytä enää vaippoja kukaan.
Asiat sujuvat hyvin myös Touhin hoitopaikassa. Hän leikkii useamman pojan kanssa, eikä nimeä ketään parhaaksi kaveriksi. Yhdessä olemisen taitoja opetellaan, ja aina tulee välillä pienimuotoisesti köniin. Pääasiassa sopu kuitenkin säilyy.
PS. Naakan eräs lempikeskusteluaihe on Minecraft, jossa olen jäänyt jälkeen heti alkuunsa. Siksipä hän on kavereidensa lisäksi löytänyt netin suomenkieliset Minecraft-tubettajat...
PPS. Touhi taasen elää edelleen täysillä palomiesmaailmassa. Hän on jo nimennyt yhden tietyn paloaseman, jolle hän huristelee isona tietynmerkkisellä autollaan töihin.
PPPS. Lasten puheissa on taas alkanut vilahtelemaan mökkeily. Itsellänikin on suoraan sanottuna ikävä mökille, mutta sinne siirrytään vasta, kun Suomi on jälleen kierretty asuntoautolla.
Toisaalta hän ymmärsi todella nopeasti, miten tuleva 2-vuotinen opiskeluni toimii ja sen, miten päätoiminen opiskelija on todellakin ilman palkkaa vähän pidemmän ajan. Hän myös pohtii, miksi toisissa ammateissa on hyvä palkka, toisissa taas ei.
7-vuotiasta hänessä toki on suurin osa - hän vertaili lelujen hintoja asuntojen hintoihin ja totesi, että lelut ovat halpoja toisin kuin olen väittänyt :D
Kun ulkoilen Naakan kanssa, minulla ei tarvitse olla koko ajan silmät selässä. Hän voi hävitä näkyvistä vähäksi aikaa, ja tulla sitten esiin jostakin. Toki havainnoin itse, että häntä ei näy. Toisaalta tiedän, että hänellä on tarpeeksi järkeä ilmoittautua pienin väliajoin.
Jos koronatilanne ei olisi yhä päällä, olisin varmaankin kulkenut kaupoissa jne. hänen kanssaan paljon enemmän. Myös elokuviin hän on monesti pyytänyt, mutta taidamme palata asiaan vasta ensi syksynä.
Pyrin koko ajan neuvomaan hänelle, miten eri asiat toimivat. En ehkä ole saanut asioita viedyksi eteenpäin täydellisesti kaikilla elämän osa-alueilla, mutta Naakka oppii koko ajan omatoimisemmaksi.
Touhi tuntuu menevän eteenpäin nopeammin kuin sisarensa samassa iässä. Se johtunee siitä, että hän näkee, että Naakka osaa, ja sitten täytyy tehdä perässä ja pyrkiä samaan. Toki hän on monessa asiassa ihan ikäisensä pieni poika.
Touhin yövaippa jäi pois kolmisen viikkoa sitten, ja pisuja on tullut sänkyyn yllättävän vähän. Touhi on tästä kaikesta hyvin ylpeä, ja niin olen minäkin. Tämä myös tarkoittaa, ettei meillä käytä enää vaippoja kukaan.
Asiat sujuvat hyvin myös Touhin hoitopaikassa. Hän leikkii useamman pojan kanssa, eikä nimeä ketään parhaaksi kaveriksi. Yhdessä olemisen taitoja opetellaan, ja aina tulee välillä pienimuotoisesti köniin. Pääasiassa sopu kuitenkin säilyy.
PS. Naakan eräs lempikeskusteluaihe on Minecraft, jossa olen jäänyt jälkeen heti alkuunsa. Siksipä hän on kavereidensa lisäksi löytänyt netin suomenkieliset Minecraft-tubettajat...
PPS. Touhi taasen elää edelleen täysillä palomiesmaailmassa. Hän on jo nimennyt yhden tietyn paloaseman, jolle hän huristelee isona tietynmerkkisellä autollaan töihin.
PPPS. Lasten puheissa on taas alkanut vilahtelemaan mökkeily. Itsellänikin on suoraan sanottuna ikävä mökille, mutta sinne siirrytään vasta, kun Suomi on jälleen kierretty asuntoautolla.
Kommentit
Lähetä kommentti