Selkä meni ja maissipelto tuli

Emme ole ihan vielä päässeet varsinaiselle lomalle. Toivon, että lähipäivinä starttaava Suomen-tourneemme toisi selkeän rajapyykin työntäyteisen alkuvuoden ja kesäajan välille. Monen sattuman summahan tämä on, mutta väsyttävää on ollut silti.

Minulla on heinäkuussa matkamme jälkeen tehtävänä vielä yksi vähän laajempi oppimispäiväkirja kurssista, jota olen käynyt nyt kesäkuun ajan ja joka loppui eilen. Olisi sinänsä hyvä alkaa pakertaa moisen parissa jo nyt, mutta...

Maanantaina selkäni sanoi todellisen stopin ja noidannuoli iski. Minulla on niitä harvoin, mutta pitihän se arvata, että pitkät luennot läppärin ääressä eivät sovi rva:lle lainkaan (koko syksy on nyt sitten tietenkin niitä korona-ajan takia).

Joka tapauksessa, tilanne eskaloitui siihen, että makasin sängyssä enkä päässyt omin avuin pois. lihasrelaksanteilla ja särkylääkkeillä päästiin varsin hyvään tulokseen, kunnes minulla oli torstaina luento, joka venyi yliajalle.

Olin taas alkupisteessä. Tällä kertaa lihasrelaksantit olivat tietenkin loppu, onneksi yö meni särkylääkkeillä jotenkuten. Tänään olen kyllä kävellyt paljon (teimme rundin Seurasaaressa), mutta mihinkään en ole uskaltanut jäädä istumaan pitkäksi aikaa.

Tällaiset hetket muistuttavat minua käytännössä siitä, mikä idea alanvaihdossa ja opiskelussani on - maksoi mitä maksoi, paluu päätetyöhön ei ole enää vaihtoehto. Siinä ei omaa mielipidettä kyselty, vaan keho päätti puolestani.

En suoraan sanottuna nuorempana ajatellut, että kehoni määrää alani näin radikaalisti. Ajattelin lähinnä ettei vuorotyö onnistu, kun minulla on niin surkeat unenlahjat. No, onneksi en tiennyt etukäteen :D

"Puukoniskukipu" selässä on pirullista. Kun selkä kramppaa, tuntuu ettei voi hengittää. Yritä siinä sitten päästä asennosta toiseen. Asialle ei voi oikein tehdä muuta kuin antaa taas rauhoittua ja viettää luentotauko, joka alkaakin sopivasti nyt.

Kun selkä on hieman rauhoittunut, voin aloittaa jumpan ja venyttelyn. Nyt ei suoraan sanottuna huvittaisikaan, kun asunnossa on 29 astetta lämmintä. Tosin jumppa voi olla hieman liian julkista ensi viikolla, kun kierrämme Suomea asuntoautolla.

PS. En ole vielä tehnyt muuta matkan eteen kuin suunnitelman - en ole kerennyt.

PPS. Kävimme tänään kolmen ja puolen tunnin Seurasaari-sulkeisissa, jonka jälkeen molemmat lapseni nukahtivat sohvalle.

PPPS. Palstalleni on rakentunut pieni Etelä-Amerikka-penkki. Katsotaan, miten maissit ja kurpitsat kasvavat.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys