Kiipeillen ja punnertaen

Minulla on korkean paikan kammo. Olen siis aika huono viettämään aikaa korkeilla paikoilla. Jostakin kumman syystä olen onnistunut viettämään aikaa kiipeilypuistossa kerran vuodessa ja jopa nauttimaan siitä. Olen myös hiljalleen edennyt haastavampaa kohti.

Kiipeily ottaa mukavan tasaisesti kehon eri lihaksiin. Kun keskityn kohtaan, missä kulloinkin olen (no, pakko) enkä katsele alaspäin, pelkoakin on vähemmän. 

Sitäpaitsi, radoilla eteneminen tuo hyvän olon tunteen, mikä johtuu puhtaasti kokemuksesta ja lisäksi kehittymisestä. Kiipeilyradat ovat hyvä keksintö - eipä sitä juuri aikuisena tule muuten kiipeiltyä. 

Huomasin jälleen, että lapsista on hauskaa, kun koko perhe osallistuu.  Edellisen kerran pompin tramppapuistossa lasten mukana. Molemmat ovat aika harvinaisia huveja meillä, mutta 1 - 2 kertaa vuodessa teemme molempia.

Touhi eteni samaa tahtia kanssani, suortimme molemmat neljännen radan. Itse asiassa sen jälkeen luovutin ja Touhi meni vielä viidennelle radalle. Sinne pitikin kutsua puiston työntekijä päästämään Touhi kesken pois. Ei hän sentään puunlatvassa killunut, vaan poistui kohdalla olleita rappusia. 

Samassa puistossa Touhi kävi myös ajamassa pienellä Carting-autolla. Naakka meni tyytyväisenä kyytiin. Kun samana iltana kävimme vielä kaupassa ja mökillä uimassakin, kaikki olivat valmiita unille yhdeksän jälkeen. 

Olen pitkin kevään ollut aika tuskainen olkapäideni kanssa. En ole löytänyt kipuihin sopivaa harjoitetta. Nyt kokeilen punnertamista (naisten). Alkuun jaksoin oikein vähän, nyt onnistuu jo pidempi sarja. 

En havittele tällä kuten en muullakaan, suuria muskeleita. Tavoitteeni on ensisijaisesti kipujen väheneminen. Toki istunkin nyt lomalla vähemmän tai olen ylipäätään päätteen ääressä tai ruudulla muuten. Katsotaan kuitenkin, jos punnerruksista olisi hyötyä.

Tämän päivän urheilusuoritus oli ehdottomasti nurmikon leikkaaminen. Onneksi leikkasin osan jo alkuviikosta. Täällä nurmikko on pakko leikata, jotta kyitä ei eksyisi pihaan. Toki niitä eksyy, mutta ne on helpompi havaita.

PS. Kiipeily (siis puistossa) on minusta todella mukavaa. 

PPS. On hauskaa, että lapsetkin tykkäävät.

PPPS. Yläselkä pyrkii kaikesta jumppaamisesta huolimatta jumittamaan. Sitä ei nyt näköjään ole mahdollista saada kokonaan pois.