Kukkasynttärit

Eilen meillä oli hulinaa, kun toistakymmentä tenavaa, heidän vanhempiaan ja sukulaisiaan säntäili edestakaisin sokerin voimistamina ;)

Ei vaan, meillä oli Naakan 5-vuotissynttärit, joiden järkkäämiseen rva oli käyttänyt oikein paljon energiaa. No mutta, onneksi rva:lla oli myös apuvoimia, ja pitopalvelu hoiti kakut. Rva välttyi siis jälleen kerran täytekakun leipomiselta (köksäntunnilla olen osallistunut sellaisen leipomiseen, mikä jäi ainoaksi kokemukseksi asiasta).

Naakka odotti ja samalla jännitti synttäreitään valtavasti. Lähes kaikki kutsusut pääsivät paikalle, ja lasten ikähaitari sisaruksineen oli yhdestä vuodesta yhdeksään vuoteen. Hyvin pärjättiin kaikkien kanssa, ja yksi aikuisvieras toi vielä koiransa mukanaan. Tästä muodostui luonteva ohjelmanumero.

Täytyy sanoa, että rva:lla oli hieman hankaluuksia rauhoittua illalla. Kun eräs toinen henkilö mainitsi meditaatioharjoituksen, tuli mieleen, että sellaisia olisi taas hyvä tehdä. Rva ei koe olevansa mikään varsinainen juhlien järjestäjä, ja voivottelee kamalaa kohtaloaan viimeiseen asti. Kun on pakko, rva kyllä toimii.

Kukkateemaiset synttärit (Naakka vakuuttui, että rva:n ehdottama teema on hyvä) onnistuivat hyvin. Rva oli tehnyt origamikukkia, synttärikakkujen koristeena oli kukkia, ja muutamassa paikassa oli vielä koristekukkaköynnöksiä.

Ensimmäistä kertaa meillä oli myös käytössä lahjapussit. Niihin olin pakannut pussillisen ruukkuun laitettavia kukansiemeniä (meidän lasten omat on toki vielä laittamatta). Lisäksi pussista löytyi saippuakuplasetti, eikä muuta.

Miltä rva:sta sitten tuntuu, kun talossa on 5-vuotias? Onhan se ihmeellistä! Rva muistaa oikein hyvin Naakan kanssa yhteiset, ensimmäiset hetket, samoin sitä edeltäneen synnytyksen. Oikeassaan muistissa on ihan valtavasti asioita viiden vuoden ajalta.

Naakka on kivassa iässä, iso tyttö ja pieni tyttö samassa paketissa. Hän on jo monessa asiassa hyvin omatoiminen, mutta samalla vielä sylissä pidettävä ja öisin viereen kömpivä, mikäli pelottaa.

Moni sanoo, että on kamalaa, kun lapsi kasvaa isoksi. Rva ei osaa suhtautua asiaan niin. Vielä on niin paljon edessä: eskari, koulu, rautahampaat, itsenäistyminen askel askeleelta...jne. Pikkulapsivaihetta on eletty ja eletään Niskasilla vielä monta vuotta, sitten ovat edessä uudet vaiheet.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys