Vetämättömyys, wannabe-minimalismi ja varovainen venyttely

Voi jessus, kun on ollut vetämätön olo...rva:lla se johtuu aktiivisesta elämänvaiheesta, unenpuutteesta ja sen sellaisesta. Touhi-pieni alkoi taas niiskuttaa eilen, ja kunnon flunssa alkoi yöllä. Tänään poika on ollut varsin räkäinen, mutta onneksi kuumetta ei ole.

Silti, on hetkiä, jotka haluaisin tallettaa pysyvästi muistiini: Viime yö oli Touhin heräilyn vuoksi aika pätkittäinen. Nousin laittamaan tuttia viitisen kertaa. Jossakin vaiheessa Naakka kömpi viereeni. Hän nukkui minuun nähden poikittain, päälaki kylkeäni vasten. Hän on vielä niin pieni.

Vaikka oma uni jäi vähemmälle, en voinut olla hymyilemättä: toinen nukkuu kuin pieni sfinksi (kyllä, Naakalla on tällä hetkellä hieman sfinksimäinen hiusmalli sekä hymy nukkuessaan :D ) Toinen taas tarvitsee tulppaa rauhoittuakseen...voi että, kun tutti on hyvä keksintö!

Koska rva ei ehkä jaksa tänään kirjoittaa yön lisäksi koko päivästä, lienee parasta siirtyä muihin aiheisiin. Rva tykkää vouhottaa milloin mistäkin, mutta pidempään on ollut mukana liiasta tavarasta luopuminen - siis ainakin teoriassa!

Rva kuuli KonMari-ideologiasta pari vuotta sitten, ja innostui hankkimaan pinkin kirjan, ja sen jälkeen valkoisen. Vaikka pinkki kirja oli tökerösti suomennettu ja valkoinen muuten vain hassusti jäsennelty, rva luki molemmat ajatuksella.

Rva karsi muutamia tavararyhmiä tarkalleen kirjan oppeja seuraten, ja siitä oli kyllä apua. Ihmettelin, miksi innostuin ilmiöstä niin paljon. Eräs suurimmista syistä taisi (ja on yhä) enemmän tai vähemmän kaoottinen arki kahden riiviön kanssa...ehkäpä yksi jos toinenkin haluaisi tilanteessani kodin, jossa on helppo elää.

Käyn lukemassa sekä Konmariin että minimalismiin (siis kodissa) liittyviä Facebook-ryhmiä säännöllisesti. Varsinkin jälkimmäinen on mielenkiintoinen siinä mielessä, etten tällä hetkellä edes haluaisi minimalistista kotia :D

Kuitenkin, päätin ryhtyä huomisesta alkaen pelaamaan minimalismipeliä, eli luovun 1.6. yhdestä esineestä, 2.6. kahdesta jne. On mielenkiintoista nähdä, mihin asti pääsen.

Kroppani on saanut tänään liikuntaa maltillisesti, syynä Touhin sairastuminen. Koska hän rupeaa helposti kakomaan ja siinä sitä sitten ollaan, olemme välttäneet ulkoilua koko päivän. Naakan kävimme toki hakemassa päiväkodista.

Juu-u, on se niska taas kiukutellut. Nyt tilanne on kuitenkin onneksi vähän helpottanut, kun olen ollut alkuviikon hissukseen. Rauhalliset liikkuvuutta parantavat taivutukset, venytykset jne. eivät ole ainakaan pahentaneet tilannetta. Olen melko toiveikas loppuviikon suhteen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe