Potter-huumaa Niskasilla
Jos jokin innostus on meillä huipussaan, se on Harry Potter. Naakalle on nyt luettu neljä ensimmäistä kirjaa, ja tarinassa on täten päästy yli puolivälin. Naakka tietää hahmot ja muistaa juonenkäänteet.
Olin aluksi sillä kannalla, että luetaan vain kolme ensimmäistä kirjaa. Mitä pidemmälle tarinassa mennään, sen synkemmäksi juoni muuttuu. Tarinan edetessä olen muuttanut mieleni. Luemme kaikki seitsemän kirjaa.
Se, että aikuinen lukee lapselle, on mielestäni varsin turvallinen ympäristö kuunnella. Naakka osaa myös itse ilmoittaa, milloin jokin kohta pelottaa - tätä tapahtuu television kanssa jatkuvasti. Hän siirtyy pelottavan kohdan ajaksi toiseen huoneeseen.
Luin itse Potterit, kun olin jo yliopistossa. Suhtauduin aluksi silloiseen villitykseen epäillen, mutta innostuin sarjan edetessä. Olen aina ollut jonkin verran kiinnostunut fantasiakirjallisuudesta, mutta alan tuntemukseni ei ole kovin syvällinen.
Muistan, että supersuosion saaneet kirjat herättivät aikanaan mielipiteitä laidasta laitaan. Toinen porukka hurahti, toinen vannoi, ettei aio koskaan lukea kirjoja. On vaikea kuvitella, että jokin uusi lastenkirjasarja saavuttaisi vastaavan suosion.
Tuntuu, että minua ja Naakkaa kiehtovat ikäerostamme huolimatta Potterissa ihan samat asiat: taikamaailma, velhojen sisäoppilaitos ja tarinan jännitys. Se, että asioita paljastuu pala palalta, ja kun lukemisen lopettaa, jää aina pohtimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Minulla on dvd:inä (jos vielä toimivat) koko elokuvasarja. Sitä emme sentään ala Naakan kanssa vielä katsoa, mutta voi olla, etten odotuta Naakkaa ihan sinne yhteentoista ikävuoteen - ainakaan ensimmäisten elokuvien suhteen.
Hyvä hidaste on se, että hänen pitää oppia lukemaan niin hyvin, että osaa lukea tekstitykset. Kuitenkin, odottaisin Naakan kohdalla vielä ainakin muutaman vuoden. Niinpä hän käy välillä hipelöimässä dvd:itä ja katselee niiden kansia.
Naakka on aina ollut erittäin kirjallinen - samalla tiellä kulkee nyt Touhi. Hänkin alkaa jo tuntea Harry Potterin keskeisimmät hahmot, vaikka ei itse tarinaa vielä seuraa.
PS. Olen itse lukenut kirjasarjan useamman kerran läpi. Se siis kuuluu tarinoihin, joihin palaan aina uudelleen.
PPS. Sekään hetki ei ole kaukana, kun Naakka tarttuu itse kirjoihin - hänen lukutaitonsa riittää jo takakannen teksteihin.
PPPS. Hankin meille Harry Potter -tietovisapelin, kun Naakka on tutustunut koko tarinaan. Konsolipelit jätämme sen sijaan toisille.
Olin aluksi sillä kannalla, että luetaan vain kolme ensimmäistä kirjaa. Mitä pidemmälle tarinassa mennään, sen synkemmäksi juoni muuttuu. Tarinan edetessä olen muuttanut mieleni. Luemme kaikki seitsemän kirjaa.
Se, että aikuinen lukee lapselle, on mielestäni varsin turvallinen ympäristö kuunnella. Naakka osaa myös itse ilmoittaa, milloin jokin kohta pelottaa - tätä tapahtuu television kanssa jatkuvasti. Hän siirtyy pelottavan kohdan ajaksi toiseen huoneeseen.
Luin itse Potterit, kun olin jo yliopistossa. Suhtauduin aluksi silloiseen villitykseen epäillen, mutta innostuin sarjan edetessä. Olen aina ollut jonkin verran kiinnostunut fantasiakirjallisuudesta, mutta alan tuntemukseni ei ole kovin syvällinen.
Muistan, että supersuosion saaneet kirjat herättivät aikanaan mielipiteitä laidasta laitaan. Toinen porukka hurahti, toinen vannoi, ettei aio koskaan lukea kirjoja. On vaikea kuvitella, että jokin uusi lastenkirjasarja saavuttaisi vastaavan suosion.
Tuntuu, että minua ja Naakkaa kiehtovat ikäerostamme huolimatta Potterissa ihan samat asiat: taikamaailma, velhojen sisäoppilaitos ja tarinan jännitys. Se, että asioita paljastuu pala palalta, ja kun lukemisen lopettaa, jää aina pohtimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Minulla on dvd:inä (jos vielä toimivat) koko elokuvasarja. Sitä emme sentään ala Naakan kanssa vielä katsoa, mutta voi olla, etten odotuta Naakkaa ihan sinne yhteentoista ikävuoteen - ainakaan ensimmäisten elokuvien suhteen.
Hyvä hidaste on se, että hänen pitää oppia lukemaan niin hyvin, että osaa lukea tekstitykset. Kuitenkin, odottaisin Naakan kohdalla vielä ainakin muutaman vuoden. Niinpä hän käy välillä hipelöimässä dvd:itä ja katselee niiden kansia.
Naakka on aina ollut erittäin kirjallinen - samalla tiellä kulkee nyt Touhi. Hänkin alkaa jo tuntea Harry Potterin keskeisimmät hahmot, vaikka ei itse tarinaa vielä seuraa.
PS. Olen itse lukenut kirjasarjan useamman kerran läpi. Se siis kuuluu tarinoihin, joihin palaan aina uudelleen.
PPS. Sekään hetki ei ole kaukana, kun Naakka tarttuu itse kirjoihin - hänen lukutaitonsa riittää jo takakannen teksteihin.
PPPS. Hankin meille Harry Potter -tietovisapelin, kun Naakka on tutustunut koko tarinaan. Konsolipelit jätämme sen sijaan toisille.
Kommentit
Lähetä kommentti