Nizzan jälkeen - matkaväsymystä ja "syksyn" ensimmäinen flunssa

Palasimme eilen illalla Nizzasta viettämästä kuuden päivän yhdistettyä ranta- ja kaupunkilomaa. Palaan lomakuvaukseen ehkä vähän myöhemmin. 

Paluumatka kesti käytännössä koko päivän. Lentokentälle pääsimme kätevästi taksilla, mutta minkäänlaista matkalaukkujenjättöpaikkaa ei lähtöselvityksen tehneille ollut. Homma hoitui seisomalla jonossa 1,5 tuntia. 10- ja melkein 7-vuotiaat kestivät urhoollisesti.

Sen jälkeen pääsimme koneeseen. Henkilökunnasta puuttui kuitenkin yksi äkillisen sairastumisen vuoksi, käsitykseni mukaan stuertti/lentoemäntä (ilman kapteenia ja perämiestä ei käsittääkseni voi lentää).

Tästä syystä erilaiset turvallisuuteen liittyvät valmistelut kestivät nekin tunnin, jonka loppuvaiheessa alkoi olla vähintäänkin kova pissahätä. Lento sujui kuitenkin hyvin ja koska meillä ei ollut Helsingistä esimerkiksi jatkolentoa, ei ollut mitään hätää.

Aamuyöstä Naakka kuitenkin heräsi kurkkukipuun. Se oli iso pettymys, kun hän oli niin toivonut pääsevänsä pitkästä aikaa näkemään ystäväänsä. Päivä on kulunut sisällä, mutta valitettavasti Naakka on tullut päivän mittaan kipeämmäksi.

Nyt nukkumaan mennessä kuumetta on ollut jo 39. Toivotaan, että Naakka pystyy nukkumaan kipulääkkeen kanssa. Oireet sopivat tällä hetkellä nuhakuumeeseen, koronaan, anginaan jne. Katsotaan tilannetta uudestaan huomenna.

Meillä ollaan oltu terveitä todella pitkään. Silti en yhtään ajatellut, että jollekin meistä tulisi flunssa jo heinäkuussa. Minulla on töihinpaluu jo ensi tiistaina, mutta lasten koulu alkaa myöhemmin.

Matkaväsymyksen ja Naakan sairastumisen vuoksi en ole juuri nyt lomahehkutustunnelmissa, mutta saan vielä siitäkin tunteesta kiinni. Emme olleet onneksi maastopaloalueilla, eikä viikon aikana ollut kertaakaan niin kuumia lämpötiloja kuin Nizzaa eteläisemmissä kohteissa.

Sen verran on ehditty kotiutua, että pyykki on pyörinyt, kaupassa on käyty ja puutarhapalstalla kerkesin käydä. Nautin viileydestä, onneksi ei ole kuitenkaan tämän kylmempää. 

Kotieläimilläkin oli jälleen ollut tuttu ja luotettava hoitaja. Kaikki oli parvekekasveja myöten todella hyvässä kunnossa, kun palasimme. Toivottavasti Naakka voi huomenna paremmin ja minullakin on mukavaa ohjelmaa ystävän näkemisen merkeissä.