Unta lomalla ja uniasiaa

Touhi herää kesäisin edelleen siinä 5.30 joka aamu. Se oli hänen aamuheräämisaikansa jo ihan pienenä. Silloin se oli pirullista, koska kun kehtasi lähteä leikkipuistoon ysin aikaan, oltiin jo tehty kotona kaikki mahdollinen.

Onneksi ne ajat ovat sentään jo takana. Kuitenkin, herkkäunisena minun on pakko mennä aikaisin nukkumaan, jos en satukaan vapaapäivänäni nukahtamaan tuon 5.30 jäkkeen. Niin kävi tänä aamuna. Se ei tunnu kriisiltä...ainakaan vielä ;)

Kun Touhi herää, hän kysyy lupaa ohjelmien katsomiseen, ja saa sen oikein mielellään. Katsotaan, muuttuuko hänen unirytminsä kasvun myötä erilaiseksi. Ei hän kuitenkaan nukkumaan mene mitenkään järin aikaisin, siinä yhdeksän jälkeen ja puoli kymmeneen mennessä yleensä.

Naakka on sitten nykyään toista maata. Hän lukisi kirjaa sängyssä aamuyöhön, ellei häntä patistettaisi sammuttamaan valoa. 9.30 aamulla on aika normaali ylösnousun hetki, kymmeneenkin nukkuminen onnistuu hyvin.

Naakka taitaa olla perinyt äitinsä unenlahjat, siis vähäiset sellaiset. Nukahtaminen on hänelle välillä oikeasti vaikeaa, kirjojen lukeminen on siis hyvä asia. Hän on myös painajaisherkkä ja tulee edelleen välillä viereen nukkumaan. Nykyisin hän on kuitenkin todennut, että siinä on pidempään majailuun liian ahdasta.

Kouluaamut ovat välillä varsin kankeita, Naakkaa pitää käydä herättelemässä monta kertaa. Kun hän nousee ylös, homma kyllä hoituu niin, että hän on koulussa ajallaan. Nyt lomalla hitaat aamut ovat todella ok.

Minun nukkumiseni...noh, kieltämättä se on varsin ok nykyään, koska syön Ketipinoria ja melatoniinia. Niiden myötä varsinaiset nukahtamislääkkeet ovat jääneet pois, mikä on huimaa edistystä. 

Naakan tavoin minäkin luen illalla sängyssä kirjaa. Oikeastaan luen sohvalla. Tapa jäi siitä, kun Touhi oli ihan pieni ja nukkui samassa huoneessa kanssani. Hän heräsi, jos laittoi heikonkin lukuvalon päälle. Siispä muutin lukuhetkeni soffalle.

Kun lääke alkaa vaikuttaa (minulla menee noin 45 minuuttia), alkaa väsyttää niin, etten pysty lukemaan enää lisää. Silloin on parasta siirtyä sänkyyn tai löytää itsensä nukkumasta sohvalta. Näin on kyllä käynyt useamman kerran.

Nukun mielestäni hyvin noin 7-8 tuntia, jonka jälkeen herään ihan pirteänä. Lomilla en yleensä nuku päiväunia, ellei aamupäivällä ole tehty jotakin erityisen vauhdikasta. Työpäivinä huomaan, että olisi kivaa viettää lounaan jälkeen siestaa :D 

Yhtä paljon lasten kuin itseni takia minun on pidettävä varsin samanlainen ilta ( ja oikeastaan myös päivärytmi). Pienikin poikkeaminen saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa lääke ei tehoakaan. Kyse ei ole pelkästä lääkeaineesta vaan kokonaisuudesta.

Haaveilenko lääkkeettömästä nukkumisesta? No en enää oikeastaan. Olen työstänyt nukkumisasiaa oikeastaan koko elämäni, jonka vuoksi en jaksa enää puurtaa asian takia tämän enempää. Tasainen elämänrytmi ja sopiva lääkitys yhdessä antavat minulle riittävän unen ja olen siihen tyytyväinen.

PS. Touhin iltarutiineihin kuuluu edelleen iltasatu, nyt on kesken "Ihmeellinen lentoretki maapallon ympäri"

PPS. Naakan rytminkääntö koulujen alkaessa ei ole varmaankaan ihan iisi, mutta turha sitä on stressata etukäteen.

PPPS. Kerron uniasioista välillä blogissa, koska uskon, etten ole ihan ainoa uniongelmainen. Aina pelkkä "unihygienia" tai asennoituminen ei unen kanssa auta, ja kaikilla on oikeus lepoon.