1500-lukua ja kipeänä myös

Sinebrykoffin taidemuseossa on mielenkiintoinen näyttely - renessanssitaidetta 1500-luvulta. Pääsin eilen katsomaan sitä. En ole mikään suuri taiteen asiantuntija. Onneksi meitä kehotettiin kuuntelemaan ensin pieni intro (noin 30 minuuttia) ennen kierrokselle lähtöä. En olisi yhtään ymmärtänyt, mitä teoksissa kannattaa katsoa.

Moniin tauluihin oli nimittäin piilotettu pieni Raamatun tapahtuma. Emme olisi löytäneet yhtäkään, jos emme olisi saaneet opastusta. Itse asiassa, tarvitsimme monien taulujen kohdalla vieläkin apua. 

1500-luvun taiteessa on hienoa värit ja valon kuvaus. Erityisen jännittävää oli katsoa muotokuvamaalauksia. Niitä tehtiin tilauksesta, ja usein ihan tavallisista ihmisistä. Niiden kohdalla maalaustapa oli fotorealistinen. En ole tainnut ennen nähdä kyseisen aikakauden ihmisiä  kuvattuna realistisella tavalla - he ovat kuin mekin.

Touhi on kipeänä. Hänet kotiutettiin eilen koulusta, kun pää ja korva olivat kipeinä. Katsotaan, tuleeko korvan kanssa lääkärikeikkaa vai paraneeko tuo itsestään. Touhin korvatulehduskierre on onneksi jo ohi.

Noin kuusi vuotta sitten Touhi oli koko ajan kipeänä. Putket laitettiin kahdesti, mutta tauti pääsi niidenkin läpi. Tosin ennen putkia korvatulehduksissa ei ollut taukoa ollenkaan. Se oli kurjaa aikaa Touhille ja meille kaikille.

Nyt tuntuu hieman epätodelliselta, että me olimme päivystyksessä suurin piirtein joka toinen viikonloppu. Usein kriisi iski illalla, joten kotiin päästiin aamuyöstä. Infektiot vaikeuttivat myös hengitystä, ja usein jouduttiin turvautumaan vahvempiin troppeihin, jotta saatiin kurkkuun tilaa.

Onneksi nämä ajat ovat jo onnellisesti ohi, ja Touhille määrätään korkeintaan antibioottia. Toivottavasti T. paranee pian.

Meillä on hivenen kaappiprojektia päällä. Vaatehuoneen tyhjentäminen vaatii mm. liinavaatekaapin hankkimista - sellainen on nyt meillä, tosin vasta pahvilaatikossa osina. Katsotaan, josko saisimme tänä viikonloppuna yhden lipaston purettua ja kaapin koottua.

Tarkoitus olisi tosiaan rakentaa Naakalle "päivähuone" vaatehuoneen tilalle. Tämä onkin sitten mielenkiintoista, sillä vaatehuoneemme ei ole yhtään sen tyhjempi kuin ihmisillä keskimäärin :D Pahin keissi on kyllä talvitakkien jne. säilytys. Onneksi ylähyllyt saavat jäädä paikoilleen.

Naakalla on jo pitkään ollut tarve omalle tilalle, johon eivät muut saa tulla. Koska omat huoneet ovat vaikeasti järjestettävissä, on tällainen ratkaisu tarpeen. 


PS: Taide lisää hyvinvointia. Täytyy sanoa, että ainakin eilen koettu taidenäyttely lisäsi :) 

PPS. Katsotaan, jos muu perhe välttyisi taudilta. Meillä on kyllä ollut onnellisen vähän infektioita tänä syksynä.

PPPS. Asunnon muuntaminen nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi on työlästä, mutta myöh mielenkiintoista. Odotan myös innolla liinavaatekaapia - lieneekö jokin Puhtaat valkeat lakanat - vaihe jäänyt päälle :D 


Kommentit

  1. Toi korvarumba on hirveä. Mun toiselle pojalle duunattiin putket kerran, mutta toiselle pojalle peräti 7 kertaa. Hirveä ajanjakso. Tzemppii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän täysin ajatuksesi <3 Meillä esikoinen säästyi, mutta nuoremman kanssa oltiin siinä rumbassa 5-6 vuotta.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua