Uutelassa ja Aurinkolahden auringossa

Vietimme viikonloppuna yhden puolipäiväisen ulkoillen Uutelassa ja Aurinkolahdessa. Tuli vain mieleen, ettemme ole viime aikoina juuri ulkoilleet perheenä missään. Toki olemme lenkkeilleet kodin ympäristössä.

Uutelan luontopolku (en tiedä, onko se oikea nimitys) on kaunis paikka. Siellä on kalliorantaa ja merimaisemaa. Itse kävelyä ei nyt ole ihan kamalasti, eli ei se nyt ihan vaellusretki ollut eikä tarvinnutkaan olla. 

Perheen pienimmällä oli aluksi erimielisyyttä mukaanlähdöstä - hän olisi halunnut mennä kaverille. Pidimme kuitenkin pintamme. Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen kallionkolosta löytyi kirsikkatomaatti ( :D ), jota T. innostui K:n kanssa vierittämään kaltevilta rantakallioilta alaspäin.

Tomaattiparka kyllä rikkoutui lopulta, mutta leikki teki mielen hyväksi.

Uutelan-kierroksen jälkeen menimme syömään paikalliseen italialaiseen ravintolaan. Kaikki saivat todella hyvää ruokaa. Ruuan jälkeen menimme vielä Aurinkolahden rantabulevardille/rannalle. Uikkareita ei sattunut mukaan, mutta sää olisi kyllä ollut sopiva uimiseenkin.

Olen loppujen lopuksi uinut tänä kesänä suhteellisen vähän. Ensi kesänä sitten uudestaan!

Molemmat lapset viihtyivät rannalla hiekkalinnapuuhissa pitkään. Täytyy sanoa, että Aurinkolahden miljöössä tuntui, kuin olisi etelänmatkalla. Me kaikki olimme retken jälkeen sitä mieltä, että olipa onnistunut päivä.

Totesimme hiekkarannalla lapsia katsomassa, että tämä on nyt sellainen ihana kesämuisto ilman ruutua. On myös ihanaa, että keväällä 12 vuotta täyttävä Naakka leikkii vielä täysillä, vaikka elämään on toki jo tullut myös ison tytön juttuja.

Toivottavasti pääsemme tekemään tällaisia pieniä retkiä vielä tulevinakin viikonloppuina. Isommat reissut on tältä "kesältä" nyt tehty. Se on ihan mukavaakin - ihan kotona oleminenkin on pitkän kesän lopulla ihan jees.

Itse asiassa seuraavat "retket" vievät meidät jalkapallokentille. Sitä se teettää, kun perheessä on tätä nykyä 8-vuotias futari ;)