Siivoushommia ja ystäviä

 Käytin eilen aikaani keittiön siivoukseen. Kävi juuri niin kuin yleensä - löysin siivouksen tarpeessa olevia "kohteita" enemmän kuin jaksoin sillä kertaa tehdä. Tulos: "roskakaapin" alaosa tuli siivottua, ylähyllyä en jaksanut.

Samalla päätin siivota osan jääkaappia - totesin, että koko jääkaappi kaipaisi puhdistusta. Toisaalta olin iloinen, että sain tehtyä niinkin paljon. Nyt tuntuu taas mukavalta laittaa roskia roskikseen ja jääkaappikin näyttää astetta mukavammalta.

Kuitenkin, olen huomannut olevani huono sietämään keskeneräisyyden tunnetta. Se tuottaa minulle kurjaa oloa ja välillä suoranaista ahdistusta. Olisi niin mukavaa elää elämään, jossa "urakan" jälkeen se olisi valmis.

Ehkä kurja olo pohjautuu kulttuurisesti iskostettuun ajatteluun "ensin työ, sitten huvi". Kun työ ei tule valmiiksi, tuntuu, ettei myöskään saa huvitella. Luulen kuitenkin, että olisi hyvinvoinnin kannalta parempi oppia nauttimaan pienistä tauoista työn lomassa ja opetella, että keskeytynyt työ tulee joskus valmiiksi

Työtä ja askareita tulee koko ajan lisää, eivätkä ne maailmasta lopu.

Saan ehkä tänään jatkettua kaappisiivousta tai sitten en. Ruokailuväline- ja kuiva-ainekaapitkin tarvitsisivat siivousta :D Luulen, että ahkeroin ne keskeneräiset ensin alta pois. 

Sekin on hassua, että aina kun saan jotakin kuvaamani kaltaista valmiiksi, lupaan, että tästä lähin siivoan kyseiset paikat tiheämmin, ettei suurta sotkua pääse syntymään. Yhtä usein huomaan, että edellisestä kerrasta on oikein kauan aikaa. 

Siinäpä siivouspohdinta! Onneksi on viikonloppu :) Minulla on ohjelmassa tänään salille meno (ihan kohta) sekä ystävien näkemistä pitkästä aikaa. Haluan myös viettää aikaa lasteni kanssa - viikolla on niin väsynyttä.

Ystävien tapaaminen on kyllä tärkeä juttu. Huomaan, että sellaista minulla on ollut viime aikoina aivan liian vähän. Näiden kyseisten ystävien kanssa olen tuntenut jo yli 20 vuotta. Tapasin molemmat, kun aloitin yliopisto-opiskelun. 

Tämän jutun kuvitus ei liity suoraan blogiasioihin. Matkakuvat vaan ovat mukavia. Tässä olimme matkalla Junibackenille hiihtolomamatkalla. On tänä talvena ollut edes muutama kaunis pakkaspäivä. Nythän onkin jo maaliskuu!