Miniristeily ja vastapainoksi rauhaa

-

 Kävin eilen miniristeilyllä hyvässä seurassa. Se olikin jännä päivä! Lähdimme liikkeelle vasta klo 15, mikä on tavalliselle kahden päivän viikonlopulle oikein riittävä risteilyaika. Olin tosin aika väsynyt keuhko-ongelman takia. Onneksi tilanne on mennyt hiljalleen paremmaksi.

Menomatkasta tulikin...tuulinen! Kun olin juuri hiihtolomalla kärsinyt keinuvassa laivassa, tuli pohdittua, että miten ihmeessä olen näin pian suostunut samanlaiseen tilanteeseen :D Olimme alkuun keulassa musiikkiesitystä kuuntelemassa. Horisontin heilunta ei ollutkaan ihan hyvä juttu.

Totesimme, että seisominen ja keinumisen myötäily oli paras vaihtoehto. Laivassa myös oksennettiin, ja oksupusseja oli jaossa. Itselläni tilanne ei onneksi mennyt ihan siihen pisteeseen.

Paluumatkasta muodostui hivenen rauhallisempi. Oli keinutusta, mutta vähemmän. Buffet oli hitsin hyvä, ja esimerkiksi vegaanivaihtoehtoja oli paljon. Ostin korvakorut, enkä juuri muuta. Meillä on kotona syöty herkkuja suurin piirtein hiihtolomasta asti.

Laivalla olikin illan esiintyjänä Pandora! Yllätyin omaa innostustani :D Innostuin jopa joraamaan sen verran, kun reppu ja välikausitakki antoivat myöten... Jännä, miten esitys toi mieleen välähdyksiä varhaisnuoruudesta - olin Pandoran hittien aikaan seiskaluokalla.

Pohdin, että minun pitäisi tanssia ehkä vähän enemmän. Tosin se ei saa tapahtua yöaikaan, joten täytyy kehitellä jotakin ;) 

Matkalla tuli myös naurettua hysteerisemmin kuin pitkään aikaan. Se on uskomattoman terapeuttista!

Minun on ollut välillä vähän vaikea säädellä tekemisiäni jaksamiseni mukaan. Nyt kuitenkin ymmärrän, että tämän päivän kannattaa olla mahdollisimman "ohjelmaton". On myös osattava/opeteltava sallimaan itselleen nautintoja. Siinäpä onkin tekemistä!

Meillä olisi puutarhapalstan toinen portti (viimekesäisen aitaprojektin viimeinen vaihe) kiinnitettävänä. Ehkäpä ulkoilupainotteinen aktiviteetti voisi olla hyvä nyt, kun on niin kaunis sää, eikä toivottavasti esimerkiksi mutainen.

Minulla on sisäkasvienkin mullanvaihto edelleen tekemättä. Ainakin viime keväänä istutettu sitruuna tarvitsisi jo uuden ruukun. mullanvaihtokin olisi varmasti mukavaa ja rauhallista tekemistä. Ehkäpä aloitan sitruunasta.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit...
Lue lisää

Vaihdevuosioireet - päivitys

-
Kuva
 Täytän tänä vuonna , tosin ihan loppuvuodesta, 44. Minulle kävi niin, että esivaihdevuodet / vaihdevuodet alkoivat melko ajoissa. Nyt käsitän, että ensimmäiset oireet alkoivat noin 38-vuotiaana. Hiljalleen oireet lisääntyivät. Viime kesänä olin tilanteessa, jossa kuumat aallot olivat päivittäisiä. Menkat tulivat epäsäännöllisesti, välillä tilanne muistutti padon murtumista, välillä, hmm, oikein kuivaa kesää :D PMS oli hirveä - mielialat heittelivät hurjasti. Ehkä pahinta olivat kuitenkin nivelkivut. Tilanne meni sellaiseksi, että varsinkaan olkapäiden kipujen kanssa ei meinannut voida olla. Nivelkipuja en edes tunnistanut vaihdevuosioireiksi. Oli kyllä epätoivoinen olo, kun yritin pitää voimaharjoittelulla lihaksia kunnossa ja tehdä kaiken oikein. Silti sattui niin maan perkeleesti. Gynellä puhuin tilanteestani. Hän sanoi suoraan, että ei kannata kärsiä turhaan. Olin epävarma lääkkeistä, koska suvussani on rintasyöpätaustaa. Se ei kuitenkaan ole suoraan esim. äidillä tai siskolla....
Lue lisää

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua

-
Kuva
Kun esikoiseni syntyi vuonna 2013 , en ollut millään tavalla sisällä lastenvaateasioissa. En ostanut juuri mitään, ja äitiyspakkaus oli todellinen lahja. Jonkin verran käytettyjä pieniä vaatteita oli odottamassa Naakkaa. Niihin vauva-Naakka puettiin. Vauvavuotena en vielä havainnut kummoisempaa. Kun Naakka alkoi lähetä ensimmäistä vuottaan ja menimme "vauvakerhoihin", lähenin keskusteluja, joissa puhuttin parhaista lastenvaatemerkeistä. Niitä tuntuivat olevan esimerkiksi Polarn o pyret ja Mini Rodini - olin tuskin kuullutkaan.  Naakalla ei ollut edelleenkään päällä sen kummoisempaa. Oli kyllä lämpimät ja jotakuinkin siistit vaatteet. Ensimmäisinä vuosina havaitsin , että buumi lastenvaatteiden ympärillä kasvoi. Uusia merkkejä, joihin lapsi pitäisi pukea, ilmestyi ilmestymistään. Suomalaiset merkit tiedostin itsekin, siis Suomessa tehdyt. Naakka ja Touhi saivat ajoittain paitoja ja verkkareita, jotka olivatkin varsin hyvälaatuisia. Kannatin (ja kannatan) itsekin kotimaista tuo...
Lue lisää