Urheilumies, uunot ja edes yksi sukarapu

-

 Jos T:n mielenkiinnonkohteet olivat 2-vuotiaana Palomies Sami, Palomies Sami...jne., nyt on kyllä siirrytty toden teolla urheilun puolelle. T. käy säännöllisesti mutta sopivan rennosti futistreeneissä, ja katsoo kyllä varsinkin lätkää mielellään. 

Minähän en ole varsinainen urheilutietäjä. Tosin vuoden 2000 paikkeilla seurasin isäni kanssa formuloita, kunnes ne siirtyivät maksukanaville. Olen katsonut mm-lätkää, jos Suomi pääsee tarpeeksi pitkälle. Hyvin nuorena meillä katsottiin kotona talvilajeja mäkihypystä ampumahiihtoon.

Tämä on nyt vissiin sellainen poikajuttu (vaikka tyttöjen ja poikien juttuja ei pitäisi olla erikseen). T:n isäkin on mielestäni alkanut kunnostua yhä enemmän penkkiurheilijana, vaikka ei mielestäni aiemmin ihan sellainen ollut ;) 

Onneksi eilen katsoimme muutakin - nimittäin Uuno Turhapuro armeijan leivissä. Lainasin dvd:n kirjastosta, koska Uunoja ei oikein ole tällä hetkellä missään saatavilla. Ovat luultavasti jo nykyään sen verran vanhoja.

Minua Uunot jaksavat edelleen naurattaa. Leffojen naiskuvahan on nykykatsojan silmin täysin luokaton, mutta menköön :D Touhi jaksoi katsoa osan leffaa. Osan hän leikki jääkiekkopelin kanssa ja seurasi kyllä hieman leffaakin samalla.

Naakka on tänä viikonloppuna reissussa ystävänsä "sukutalossa" pitkähkön junamatkan päässä. Hän palautuu tänä iltana. Touhi on siis saanut olla ainoana lapsena. Uskon, että sellainen tekee kummallekin lapselle välillä hyvää.

Ilokseni huomasin eilen illalla, että taannoin hankkimistani sukaravuista ainakin yksi on hengissä. Luulin kaikkien joutuneen kongontetrojen saaliiksi. Meillä on nyt paljon kasvillisuutta akvaariossa ja leväongelma on onneksi hellittänyt. Siksi en ole sukarapuakaan huomannut. 

Nyt tiedän jo, että akvaario menee vaihtoon, kun muutamme. Se tulee kyllä olemaan iso homma. Nyt ei enää osteta lisää kaloja tai sen semmoista ennen muuttoa. 

Olen kuitenkin edelleen iloinen akvaariosta. Se näyttää nyt mukavalta runsaine kasveineen. Kaipaan gerbiilejäkin, mutta sellaisia meille ei nyt enää tiettävästi tule. Toisaalta nyt, kun terveys on reistaillut, on mukavaa, kun on vaihteeksi vähän vähemmän hoidettavaa. 

PS. Kävimme Touhin kanssa myös katselemassa lenkkareita. Sopivia ei (onneksi) löytynyt. Ovat aivan pirun kalliita, ja T. on tietenkin mieltynyt merkkikenkiin.

PPS. Naakasta ei ole paljon kuulunut. Ilmeisesti reissu on mennyt hienosti. Puhelinaikaa hän lähinnä pyytää säännöllisin väliajoin :D

PPPS. Vaikka hoidettavaa on vähemmän, en kyllä taida muuttua. Jos sinne uuteen asuntoon se kissa hankittaisiin ;) 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit...
Lue lisää

Vaihdevuosioireet - päivitys

-
Kuva
 Täytän tänä vuonna , tosin ihan loppuvuodesta, 44. Minulle kävi niin, että esivaihdevuodet / vaihdevuodet alkoivat melko ajoissa. Nyt käsitän, että ensimmäiset oireet alkoivat noin 38-vuotiaana. Hiljalleen oireet lisääntyivät. Viime kesänä olin tilanteessa, jossa kuumat aallot olivat päivittäisiä. Menkat tulivat epäsäännöllisesti, välillä tilanne muistutti padon murtumista, välillä, hmm, oikein kuivaa kesää :D PMS oli hirveä - mielialat heittelivät hurjasti. Ehkä pahinta olivat kuitenkin nivelkivut. Tilanne meni sellaiseksi, että varsinkaan olkapäiden kipujen kanssa ei meinannut voida olla. Nivelkipuja en edes tunnistanut vaihdevuosioireiksi. Oli kyllä epätoivoinen olo, kun yritin pitää voimaharjoittelulla lihaksia kunnossa ja tehdä kaiken oikein. Silti sattui niin maan perkeleesti. Gynellä puhuin tilanteestani. Hän sanoi suoraan, että ei kannata kärsiä turhaan. Olin epävarma lääkkeistä, koska suvussani on rintasyöpätaustaa. Se ei kuitenkaan ole suoraan esim. äidillä tai siskolla....
Lue lisää

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua

-
Kuva
Kun esikoiseni syntyi vuonna 2013 , en ollut millään tavalla sisällä lastenvaateasioissa. En ostanut juuri mitään, ja äitiyspakkaus oli todellinen lahja. Jonkin verran käytettyjä pieniä vaatteita oli odottamassa Naakkaa. Niihin vauva-Naakka puettiin. Vauvavuotena en vielä havainnut kummoisempaa. Kun Naakka alkoi lähetä ensimmäistä vuottaan ja menimme "vauvakerhoihin", lähenin keskusteluja, joissa puhuttin parhaista lastenvaatemerkeistä. Niitä tuntuivat olevan esimerkiksi Polarn o pyret ja Mini Rodini - olin tuskin kuullutkaan.  Naakalla ei ollut edelleenkään päällä sen kummoisempaa. Oli kyllä lämpimät ja jotakuinkin siistit vaatteet. Ensimmäisinä vuosina havaitsin , että buumi lastenvaatteiden ympärillä kasvoi. Uusia merkkejä, joihin lapsi pitäisi pukea, ilmestyi ilmestymistään. Suomalaiset merkit tiedostin itsekin, siis Suomessa tehdyt. Naakka ja Touhi saivat ajoittain paitoja ja verkkareita, jotka olivatkin varsin hyvälaatuisia. Kannatin (ja kannatan) itsekin kotimaista tuo...
Lue lisää