Helpotusta nukkumiseen ja mahdollisesti uuteen asuntoon
Tällä viikolla tuli nostalginen olo, kun käytimme Naakkaa pitkästä aikaa Pikkujätissä. Naakka itsekin kertoi muistavansa erityisesti Mauri Kunnas -aiheiset seinäkuvat, vaikka viime käynnistä on vuosia. Meillä ei ole ollut Naakasta huolta.
Nyt on ollut kuitenkin sellaista ongelmaa, että Naakalla on ollut jo pidempään vaikeuksia nukahtaa illalla. Kokeiltu on vähän kaikkea, mutta mikään ei ole oikein auttanut. Naakka on nukahtanut myöhään ja ollut päivisin niin väsynyt, ettei oikein jaksa mitään.
Lääkäri oli mukava. Naakka sai vastata itse kysymyksiin, ja me vanhemmat vähän autoimme muutamassa kohdassa. Lääkäri oli sitä mieltä, että kokeillaan melatoniinia. Lisäksi tuli lähete verikokeisiin varmuuden vuoksi.
Olo oli kaikilla huojentunut, kun Naakka nukahti kuin tukki ja nukkui sikeästi koko yön. Unet olivat olleet hieman "selkeämpiä" kuin tavallisesti, minkä tiedän itsekin melatoniinin ominaisuudeksi. Äitinä ajattelin, että jes, yksi huoli vähemmän!
Meillä on ollut alkuvuodesta eräs varsin iso asia prosessoitavana. Vieläkään mikään ei ole varmaa, mutta on hyvin mahdollista, että muutamme syksyllä. Olemme asuneet 12 vuotta samassa asunnossa, joten pikkuasiasta ei ole kyse.
On vain ollut hivenen vaikeaa sijoittaa kasvavia lapsia järkevällä tavalla tässä asunnossa. Olemme kyllä yrittäneet, mutta kaikki ratkaisut ovat tuntuneet huonoilta. Tiedän, että kerrostalokolmion olohuoneessakin voi nukkua, mutta se ei tunnu meillä toimivalta ratkaisulta.
Vaihtoehdot lyhyesti: olemme liian varakkaita vuokrasäänneltyihin asuntoihin ja liian varattomia markkinahintaisiin vuokriin tai ostamaan asuntoa tältä alueelta tai lähistöltäkään. Jos muuttaa kauas työpaikoista ja koulusta, matkat maksavat.
Siksipä olemmekin hakeneet asumisoikeusasuntoa (osaksi siksikin, ettei niitä toistaiseksi rakenneta uusia). Meille on myös tällä hetkellä tarjottu asuntoa. Jos saamme byrokratian kuntoon, otamme asunnon.
Asunnoista (ja historiasta) inspiroituneena olen viettänyt aikaa kirjastosta löytämäni historiateoksen parissa. Se kertoo jälleenrakennusajan Suomesta ja muun muassa siitä, kuinka suuri pula asunnoista siihen aikaan oli. Meillä on siihen nähden asiat todella hyvin.
Oi muuttaminen on yhtäaikaa niin jännää ja ihan hirveää xD me ollaan tavatta mieheni kanssa 2012 ja nyt asutaan kodissa numero 9. joka on meidän 11 vuotta täyttävän esikoisen seitsemäs osoite ja kolmevuotiaan kuopuksen kolmas osoite... :D Ei olla ehditty kiintyä ja vuokralla on ollut helppo vaihtaa aina tarpeen mukaan isompaan tai halvempaan :) Tsemppiä muuttotunteisiin ja valmisteluihin :)
VastaaPoistahttps://www.sangynalla.fi
On se kyllä jännää :) En ole itse kovin "muuttavaa" tyyppiä, ja toivottavasti asumme nyt tuossa uudessa kodissa melko pitkään. Nyt ajatus on vielä vähän abstrakti, mutta kyllä se siitä varmasti muuttuu todentuntuisemmaksi, kun aikaa kuluu.
Poista